Purut on oikeestaan ainoot missä ollaan käyty normaalisti viikottain kahdesti. Siinä ollaan menty taas harppaus eteenpäin! Viimesessä parissa treeneissä on ajettu Sikka löysille haukkumaan. Etäisyys molariin on hyvä ja turvallinen, nii koiran ku maalimiehenki kannalta. Ja kestää jo maalimiehen liikettä vaihtamatta viettiä saaliille. Tiistaina ekaa kertaa saatettiin Sikka piilolle haukkumaan. Hyvin silti pikkuneiti haukkui löysillä. Vielä ku oppis itte luottamaan tuohon koiraan että päästää ne narut löysille. Se on vaan ittelle hankalaa :) . Ollaan nyt myös tehty enempi ja enempi hallintaa. Välillä onnistuu, mutta Sikka rikkoo kyllä hyvin paljo laumaa ja on menos vaan haukkumaan maalimiehelle. Se on toisaalta hyvä asia, mutta tietää vaan enempi töitä mulle. Mutta Kariki jo totes että alkukeväästä pitäis kuulemma pitäis mennä tekemään ipo1. O-ou... onneks siihen on vielä aikaa.
Aksassa en oo kereenny käydä viikkotreeneissä saati sitte, että itte kävisin treenaamassa. Oikee harmittaaki ku ei oo päässy tekemään kotiläksyjä. Joten pitääpä nyt kyllä ryhdistäytyä... sen verran että kävin täs molempien kans juoksemas 3 starttia. Aava oli nii possu ku olla ja voi. Ei ottanu kontakteja ja meni läpi mun ohjauksesta. Ja vielä kaikilla kolmella radalla. Oli hyvin lähellä ettei Aavasta tullu lapasia. Sen verran hirveet radat tai radan pätkät ku tultiin kesken p
ois että en todellakaa kehtaa julkasta... Tänää omissa treeneissä Aavalla oli moodi. Se vaan huutaa, eikä kuuntele yhden yhtää. Ittelläki paloi käpy. Ihan kiva että se ei oo enää mikää lapanen, mutta tuo tommonen, nii kiristyy hermpo samantien.
Sikan kanssa kisoissa yllätttäen oli taas tuomariharjottelija. Ja ei kovin suurta vilkasua tarttenu ratoihin ku huomas että kyseinen harjottrlija oli minikoiraohjaaja. Oli linjat just semmosia. Maksin kanssa joten niin jäätävää. Joten eipä niistäkää radoista kovin paljoo jälkipolville kerrottavaa, kun yritit vaan saada jollain lailla siedettäviä linjoja.
Aattelin pitää nytte molemmille aksasta pientä kilpailutaukoo ja ettiä omaa motivaatioo ku se meinaa olla vähä hukassa tuon kisaamisen suhteen.
Tokon suhteen mennään melkosta vuoristorataa. Nyt ku ollaan treenattu puruja ahkerammin nii Sikasen kierrokset senku vaan nousee ja nousee, ja välillä joutuu toden teolla tekemään töitä että saan sen ees vähä tiputtamaan kierroksia että tekeminen olis mukamas hillittyä ja hallittua tokoa. Välillä neiti pystyy tiputtamaan hienosti kierrokset ja olemaan ihan oikeesti tokokoira mutta välillä joutuu kyllä taas omat hermot , sinnikkyys ja rauhallisuus todenteolla koetukselle. Nyt ilmosin Sikan taaski kokeeseen, joten katotaan kuinka käy...
Aavan kanssa ollaan hömppäilty ja tehty rallyn liikkeitä. Jotrn kaipa se pitäis ilmota kokeeseen. Ollaan nyt kunnolla ruvettu treenaamaan oikeen puolen seuruuta joka rupee pikku hiljaa edistymään. Töitä on vielä kyllä tehtävä sen eteen.
Suunnitelmissa on ollu jo monesti köydä vielä ajamassa jälkiä mutta tuota vettä on tullu nytte enemmän ku laki sallii. Ja on nii mettät ku pellotki melkosia järviä. keskiviikkona kuitenki kövin tekees jäljet molemmille; Sikalle pellolle ja Aavalle mettään. Sikan jäljen kanssa ollaan otettu pikkusen taaksepäin ja keskitytään puhtaasti jälkeen ja tarkkuuteen.
Aavalle talloin hieman alle 600 m pitkän , 4 keppiä, vanheni melkein 2 tuntia. Jana oli n. 15 m. Yhdessä kohtaa oli paljo harhoja ja Aava joutui toden teolla tekemään töitä että pysyi jäljellä mutta se pydyi. Tarkisteli kyllä , mutta sr sallittakoon. Kaikki kepit nousi nätisti ja muuten perinteinen Aavamainen hyvä jälki. Jos nyt ryhdistäytyis taas tämänki suhteen jos vaan märkyys ja kelit sallii :)
Muutama Jussin ottama kuva puruista :
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti