Agility-huumaa

Alotetaanpas hyvillä uutisilla. Meijän seurasta maailmasta ihahnin Mari pääsi agilitykouluttajien valmentajakurssi II:lle joten hän etsi seurasta harjotusryhmää. Monesta hakijasta me päästiin Sikan kanssa mukaan 6 koirakon porukkaan usasta kymmenestä hakijasta. Oon hieman tyytyväinen. Toki me joudutaan pitämään harjotuspäiväkirjaa ja tehdä kotiläksyja yms. joten tääläki tulee olemaan sen ryhmän juttuja :)

Viime viikon torstaina kävin ekaa kertaa Niinulassa treenaamassa. Mentiin Nooran vuorolla. Sillä kertaa pääsi Sikanen aksaamaan. Saatiin taas kunnon konkreettinen kokemus siitä kuinka hukassa oon tuon koiran kanssa. Oon ohjannu koiraa jonka ohjauksien rytmittäminen on aina voinu olla vähä sinne päin. Nyt ku mulla on käsissä koira jonka kanssa pitää olla ihan hemmetin tarkka rytmityksen kanssa, nii voin sanoa, että meinaa meikäläiseltä homma olla hieman hukassa. Takaaleikkaukset meni suht hyvin , mutta on meillä vielä paljon työtä Sikkasen kanssa. Noh, ens viikolla mennään uusiksi Niinulaan.

Ja jatketaan vielä aksahommeleilla: Tiistaina oli meijän omat aksatreenit ja tällä kertaa mulla oli Aava hommissa. Tehtiin vaikempaa rataa eli valkosilla numeroilla. Kolmos-kepeille Aava haki sangen hienosti. Vitosella kokeilen ensin pyörittää mutta linjat oli sanget huonot joten tehtiin poispäin käännöksenä. Ne tarttee selkeesti vielä hemmetin paljo treeniä. Seiska-kepeille testasinki eri ohjauksia, tein valssilla, persjätöllä ja takaaleikkauksella. En osaa sanoo, mikä toimi parhaiten, mutta takaaleikkaus oli ehkä hieman muita epävarmempi. 12 putkeen kans kokeilin ensin pyöräytyksellä, ja sen jälkeen niistolla, molemmat toimi sangen hienosti. Muuten mukava rata jossa ei mitää ihmeellistä.

Keskiviikkona kävin tekemäs lyhyen treenin molempien kans. tai siis oikeestaan Aava teki muutaman aan jossa kattoin että saatiin hyvät kontaktit, sillä tiistain treeneissä ne oli just ja just hilkulla että otti ne. Sikka teki keskiviikkona juoksukontaktia ja keppejä. Juoksukontakti on sillä mallilla että Sikalla oli puomin ylösmeno (tai alasmeno, ihan kuinka vaan) -osa jossa osuma tarkkuus pallolle juostessaon nyt 70 % luokkaa. Että pikku hiljaa mun projekti etenee.

Tehään toko/tottispuolelle pieni katsaus. Tällä viikolla ollaan tehty muutamana päivänä tehty pelkkä ruututreeni. Aavan ruudut on edelleen hemmetin hienoja. Sikkanenki on hahmottanu hemmetin hienosti ruudun paikan. Ja voin ihan virallisesti sanoo että Sikanen osaa ihan oikeesti ruudun. Jess!! Muuten Sikan kanssa oon tehny seuruuta sillä sen paikka on päässy vähä liian eteen, eli oon panostanu oikeeseen paikkaan. Ollaan tehty myös peruutusta, mutta siinä(kin) meillä on vielä paljo tehtävää. Molempien kans ollaan myös hinkattu kakeja. Aavalle oon saanu jo jonki verran etäisyyttä. Sikan kans sitä ruvetaan nytte kasvattamaan ku rupee tekniikka olemaan kohdallaan.
Näin lyhykäisyydessään....

Varpaitten palelluttamista ja hylly-ratoja

Perjantaina mulla oli piiiiiitkästä aikaa iltavuoro, joten kävin tallaamassa tytöille peltojäljet Sipooseen. Voin sanoo, että kyllä sita saa olla ihminen hullu ku talloin ne jäljet. Yöllä oli satanu vettä ja siihen päälle aamukaste nii pellot oli ihan kiitettävän märät, mittari näytti +1 astetta. Vaikka mulla ittellä oli Gore Tex-kengät nii läpi se meni silti ekan 10 metrin jälkeen . Ja voin sanoo etää jessus soikoon se vesi oli kylmää!!! Mä meinasin luovuttaa ekan 30 m jälkeen ku jalkoihin vaan sattui ku oli niin kylmä. Talloin eka Sikan jäljen, joka oli melkosta tuskaa, silti vaan sain tehtyä jollain kummalla 510 m pitkän jäljen. Aavan jälkee talloessa en enää tuntenu varpaita ja muutenki oli jalat niin turrat.
Eli Sikan jälki oli sen 510 m pitkä, 3 keppiä, 4 kulmaa. Ekasta kulmasta meni n. metrin verran yli jonka jälkeen peruutta 2 metriä josta lähti sitte oikeeseen suuntaan. Seuraavat kaks kulmaa meni sukkana, ja vikassa taas teki saman minkä ekalla. Muutenki teki niin hienon tarkkaa työtä, ja suuki pysyi kiinni koko jäljen. Mietinki jo että pitäsköhän ruveta oikeesti vielä hinkkaamaan tuo peltojälki kuntoon ja kisaamaan. Mutta millä ajalla?? (ja pelloilla, pitäis kysellä taas lupia).
Aava sai puolestaa 450 m 6 keppiä neliö.jäljen. Aavaksi ihan jees: ajoi kyllä suht korkeella nenällä ja suu auki. Mutta se on Aava nii ei haittaa yhtää :) Eli vaikka mä varpaani palellutinki nii kyllä kannatti tommosten jälkien takia :) Yes, i know, i am not so smart.

lauantaina aamusta lähdettin Lohjalle Lägin aksakisoihi . Aavan saldona tältä reissulta 5, hyl, hyl. Tuomarina toimi Seppo Savikko. Ekana ratana oli tuomariharjoittelijan rata, mistä en erityisemmin pitäny. Mutta saatiin vitonen ja yllättäen seki virhe tuli kepeiltä. Toinen rata oli kans tuomariharjoittelijan rata, jossa hyllytettiin koska oli yksin kertaisesti niin pahasti myöhässä (oli suoralla 2 estettä , A ja pituus jolta käännyttiin tiukasti putkeen ja pituuden vieressä ansaeste. Jäin taas liikaa varmistelemaan ja olin pahasti myöhässä nii Aava hyppäs sen ansaesteen. Sen jälkeen oma pakka hajos aikaslailla ja loppu oli melkoista räpeltämistä. Mutta tällä radalla oli hienot kepit!! aluksi mietin kuinka käy sillä tultiin vinosti muurille jonka jälkeen oli heti kepit, eli koira ei todellakaan näe niitä ennenku oli hypänny muurin.  Tää oli ratana huomattavasti mukavempi ku eka. Vikana ratana oli Sepon itte tekemä hyppäri. Sielä tuli yks rima alas mikä meni mun ohjauksen piikkiin ja taas ne saakelin kepit. Taas meni vasta tokaan väliin. Otin uusiksi mutta vedätin sen verran etten nähny että jätti vikan välin menemättä joten hyllyhän sieltä tuli.  Näin kokonaisuutena oli kyllä todellista räpeltämistä kaikessa suhteessa, ja tuo takareisi ei todellakaan ollu vielä kunnossa joka haittas menoa aikas lailla. Mutta harmittaa nuo kepit. Jos kisoissa on selkeesti hankalammat kepit nii sitte ne menee ihan hemmetin hyvin mutta muuten ei sitte meekkää. Treeneissä tätä ongelmaa ei oo. Ärsyttävää!! Kotimatkalla mietiskelin yhteensä kuudesta radasta oltais saatu neljältä nolla JOS nuo kepit menis ekalla oikein. Sit ne kaks rataa missä ollaan kustu muualla nii sitte on kepit hyvät. Noh, aina ei voi voittaa , eikä ne nallekarkit mee tasan.

Sunnuntaina aamusta mentiin tyttöjen kans Malminkartanolle, sillä Tiia (iso kiitos siitä hänelle!!) Oli järkänny kokeenomaset treenit. Tällä kertaa pääsi Sikka hommiin. Ku mentiin paikkikseen nii mietin että mitäköhän siitä tulee ku kaverilla oli kierrokset taas niin tapassi ku olla ja voi. Onneks vähä rauhottui ku mentiin kehään. Mutta tässä liike liikkeeltä:
Paikkis: Maahanmeno ei ollu ihan parasta mutta semmonen semi, pysyi nätisti, sivulle hyvä
Seuruu: Tehtiin evl-pitunen seuruu (pyynnöstä) ihan alussa panoi jonki verran , Oli kaks hidasta käyntiä missä molemmissa teki liikkeestä istumisen , kummallista. Mutta muuten erittäin hyvä
Liikkeestä maahan: Seuruu hyvä, nopee maahan
Luoksari: Hyvä jättö, tuli nopeesti ja eteen tuli lähelle (välillä edelleen jää vähä liian kauas) siitä sivulle aavistuksen hidas
Noutokapulan pito: Hyvä, eim mitää ihmeellistä
Hyppy:  Kapulan pidon jälkeen ku annoin kapulan liikkurille, nii Sikanen jäi kiinni kapulaan tosi pahasti. Hyppylle mennessä liikkuri jätti kapulan about metrin päähän hypystä. Teki kyllä hypyn mutta oli silti tosi pahasti kiinni kapulassa.
Kakeja en ottanu koska ne on vielä sen verran kesken niin en tehny. Mutta kokonaisuudessan olin supertyytyväinen, sillä tää oli SIkan kolmas kokeenomanen tokotreeni ja huomaa kuinka se toimii yllättävän hienosti kokeenomasissa treeneissä. Yllättävän hyvin, vastaa sosiaaliseen palkkaan (toki sitä pitää vielä huimasti parantaa) ja nyt ollaan löydetty yhteinen sävel jottei pikkuneiti turhaudu ja rupee kiljumaan. Tuli kyllä semmonen fiilis, että hitto nyt me hinkataan ne kaket kuntoon ja sit kokeeseen!!

Eileen oli hallitreenit. Sikan kanssa otettiin häiriötreeni. Ei varmaan yllätä että iskin kentän täyteen noutokapuloita. Niissä ei ollu mitää ongelmaa, mutta mulla oli lattialla myös ihan tavallinen tennispallo. Ja sitte hinkattiin ja hinkattiin ja käveltiin pallon ympärillä ja käveltiin lisää ja lisää ja lisää ja tehtiin kontakti treeniä ja käveltiin lisää. Jäi vielä pahemmin kiinni versus noutokapulaan.  Eli tiedän minkälaisia treenejä tullaan tekemään ja paljo!!
Aavaki pääsi hömppäilemään: tehtiin ruutuun lähetyksiä 2 kappaletta. Molemmat niiiiiiiiiiiiiiiiin täydellisiä, niin täydellisessä paikassa. Oli niiiiin hymy korvissa :) Sen jälkeen tehtiin ohjattua. ja se siitä jippii-fiiliksestä. Ihan ku Aava ei olis koskaa tehnykkää ohjattua, Aava vaan haisteli maata ja keksi kaikkee muuta oheistoimintaa. Ja jotenki hassusti yritti esittää tyhmää ja ei se oikeen paineistunukkaan , mutta yritti toimia niin ku olis paineistunu. Se oli jotenki kummallinen. Pienen hinkkaamisen jälkeen saatiin onnistumiset molemmille pulille. Loppuun tehtiin vielä tunnari, mikä oli hyvä :)

Tänään sai Aava pitää vapaapäivää, ja pääsi Sikanen aksatreeneihin. Otin Sikasen jo senki takia että meillä oli putki-takaakierto-rallatusta kokonaan. Alun pakkovalssia hinkattiin jonku verran ku ei meinannu malttaa tulla "loppuun asti" muuten Sikanen oli Sangen hieno paskiainen. Takaakierrot oli hyviä. Mun pitää vaan olemaan huomattavasti täpäkämpi mun ohjauksissa nii rupee Sikkaki toimimaan paremmin. Kyllä vielä Sikasesta tulee hieno aksakoiruus :)

Aksailua ja tottiksia, siitä on viikko tehty

Lauantaina kävin vaan tekemässä molemmille tytöille pikatreenin sillä pimeys pääsi taas kerran yllättämään. Aava teki ekana ruutua, mihin olin tyytyvääinen sillä juoksi heti ekalla oikeeseen paikkaan vaikka mulla ei ollu targettia ruudussa. Tein toisen joka oli ihan yhtä hyvin nii oli pakko jättää siihen. Koska oli jo hieman hämärä nii käytin sen hyväksi ja tehtiin ohjattua . Vähän Aava epäröi koska ei selkeesti nähny kapuloita, joten tästä tuli hyvä treeni. Tehtiin vielä muutama luoksarin maahanmeno kierroista. Toimi sangen hyvin :). Sikan kanssa opiskeltiin merkkiä. Mä en ymmärrä miten Sikanen tajus koko homman parilla toistolla ja sen jälkeen teki hienoja merkkejä 10 metristä. Nyt pitää vaan saada varmuutta ja sitte tehdä kierto-merkki erottelutreeniä.

Maanantaina mentiinki tyttöjen kans tukka putkellä joka paikkaan. Pääsin jo yhden aikoihin töistä nii käytiin tyttöjen kans viereisellä pellolla lenkillä. No sielä tuli tuttu treenikaveri vastaan, joka oli kans lenkittämässä koiria. Tytöt tykkäs ku saivat juosta collie poikien Kössin ja Kelmin sekä Moonan  kanssa. Siitä mentiinki hallille treeneihin. Sikka pääsi tekemään seuruun peruutuksia, ja muutenki seuruuta. Tehtiin jäävät  missä tällä kertaa Sikka ei todellakaan osannu tehdä seisomista, ihan ku tällä kertaa Sikka ei olis koskaa kuullukkaa liikkeestä seisomisesta...  Istuminen ja maahan meno oliki hienot. Ärsyttävää ku aina joku kusee (viimeks kusi istuminen samalla tavalla). Tehtiin myös kierroista maahanmenoja ja seisomisia. ne mali-neiti erotteli hienosti.
Sikan treenien jälkeen vaihdettiin vain kenttää aidan toiselle puolelle , sillä Maaret oli tullu kipeeksi joten päästiin taas Oreniuksen Juhan treeneihin. Voin sanoo että ku näin radan paperilla nii mietin että ei hitto, mitäköhän tästäki tulee. Ku päästiin radalle nii ei se ny ihan niin hankala ollukkaa!! Heti alussa mietin teenkö kakkoselle niiston vai teenkö pakkovalssilla. Tein pakkovalssilla, ja keinun jälkeen takaaleikkauksella putkeen. Ekaksi tein vitosen jälkeen valssin mutta jäin niin pahasti jälkeen tuolevaa ajatellen, joten Tein vitosen jälkeen persjätön niin kerkesin huomattavasti paremmin ohjaamaan eteenpäin. Ysi-hypyn Aava haki ihan hemmetin nätisti mistä olin supertyytyväinen. 11 hypyn niistoon jäin vähä liikaa kiinni joten olin sitte taas myöhässä, mutta toisella toistolla meni huomattavasti paremmin jolloin kerkesin hyvin ohjaamaan 12-15 esteet. 16-23 väli meni sangen hyvin kun vaan taas oli ajoissa muurin jälkeisellä persjätöllä. 24-28 väliä sitte hinkattiinki. Jäin aina liian pitkäksi aikaa 24 niistolle ja saattelin Aavan aina liianki varmasti putkeen jolloin en millää kereenny muurin jälkeiseen persjättöön. Mutta kyllä seki loppupeleis saatiin onnistumaan ku ennakoin ja ohjasin kauempaa 25-putkelle. Toki tulipa seki testattua, ku en kereenny persjättöön nii sain silti vipattua Aavan 27 ja siitä putkeen. Loppu oli sitte taas hyvä. Mutta paaaaaljo hyviä kohtia mitä pitää ittekseen treenata. Juhalta saatiin palautetta että hyvää perusohjaamista ja koira hakee esteet hyvin, mutta mun pitäis itte ennakoida ja sen jälkeen tarkka ohjaus niin mä kyllä kerkeen. Eli tää mun perusvirhe: jään liikaa varmistelemaan. Loppuun tehtiin vielä kokorata läpi mistä selvittiin hienosti vitosella maaliin asti. Iso kitos taas kerran Maaret ku päästii aksaamaan :)

Tiistaina mentiin taas tukkaputkella sillä olin töis neljään asti ja viideltä alkoi omat ohjatut aksatreenit. Ja mullahan menee n. 40 min työmatkaan ruuhka-aikana. Noh kerkesin just. Mutta treenit alkoi niinki hehkeesti kuin että reväytin takareiteni. Lähdin normaalisti lämppäämään koiria, ja mä juoksen aina lämppälenkit. Otin Sikanki mukaan että pääsi seki vähä purkamaan itteensä ku joutui ootella autossa Aavan treenien ajan. Noh, Sikkahan saa kiskoa (siis sen pitää vetää) ku mä juoksen. No niin , Sikkahan kiskoi aikas kivasti ja mun tuurilla jalan alla oliki irtokiviä jokka lähti pyörimään jalan alla, joten siitä tulikin h-i-e-m-a-n pitkä askel nii takareisi ei oikeen tykänny moisesta. Noh onneks se ei ihan pahasti menny. Mutta treeniin tälläkertaa oli tekniikkatreeniä, jossa oli estefocusta, välistävetoja ja takaakiertoja. Aavalle täs ei ollu mitää uutta, joten mua näin jälkikäteen harmittaa etten tehny tuota treeniä Sikan kans. Noh, pitää kattoo aina kumman kans meen treenaileen, riippuen radasta. Aksatreenien jälkeen mentiin suoraa Kauklahteen treenaileen tottista Meten ja Lauran kanssa omalle kenttävuorolle. Sikan kanssa kirjaimellisesti hinkattiin seuruuta. Tekee hyvää ku saa treenata samanlaisten nillittäjien kanssa ku itte nii nillitettiin sitte kunnolla. Sikan kanssa keskityttiin tuohon painamisenn. Ei se ihan pahinta mahollista oo, mutta silti haluan tehdä asialle jotain. Tehtiin myös jääviä, missä tällä kertaa Sikka ei osannu istua, mutta seisomiset toimi hemmetin hyvin. Arrrggghhhh.

Eilisestä sai tytöt vapaapäivän yllättäen tuon mun takareiden takia. Onneks mulla on ollu eileen ja tänään vapaapäivä. Tänään käytiin Jannin kanssa aksaamassa. Aava pääsi tekemään vain 2 kertaa kepit etupalkalla niin että jäin itte seisomaan keppien alkupäähän. Ne oli niin hienot joten Aavan treenit oli siinä. Sikka pääsi tekemään tekniikkatreeninä, saksalaisia, ja välistävetoja. Saksalaiset toimi hienosti, mutta nuo välistävedot, voi pojat ku me hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattii ja vielä kerran hinkattiin. Eikä siltikää siitä tullu mitää. Alotettiin myös Sikan kanssa keppitreenit verkoilla (tai ne muoviset läpinäkyvät aisat, miksi niitä nyt kukaan vaan haluaa sanoakkaa). Voi pojat ku meinas olla malille hankalaa, välillä hypittiin yli, välillä ryömittiin ali ja sitte meinas menä hermo nii koiralta ku ohjaajalta. Vartin yrittämisen jälkeen Sikalla syttyi lamppu ja saatiin edes muutama onnistunu suoritus. *syvä huokaus* meillä on vielä niiiiiin paljo tekemistä Sikasen kanssa. Mutta kyllä se siitä.....

Loppuun vielä muutama Päivin maanantain pellolta ottama kuva mun tytöistä, Kelmistä, Kössistä ja Moonasta:

Myrskytuuli-jälkiä ja Ilmajoen reissu

Viime viikon perjantaina kävin tallomassa aamusta tytöille jäljet. Myrskytuulessa. Toisaalta mettässä ei tuule ihan niin hirveesti. Enää en muista tarkasti mimmoset jäljet talloin mutta yleisesti ottaen Sikalle teki hirmuhyvää nuo peltojäljet. Ajoi sangen hienosti . Ainoa missä vähä seilas jäljellä oli ku jälki nousi rinnettä ylös ja rinteen alapuolella oli hakkio, joten siihen tuuli sopi sangen voimakkaasti ja pyöri tosi voimakkaasti. Ku jälki meni taas mettän suojaan niin Sikka jäljesti huomattavasti paremmin. Aavalle piilottelin keppejä ja tein alkuun tylsän 600 m pitkän suoran sen jälkeen muutama tien ylitys, piikki, ja neljä kulmaa ja kaikki mahdutin 100 metriin. Ihan hemmetin hienon jäljen ajoi Aava. Silläki meinas olla tuulen kanssa hieman ongelmaa avokalliolla jossa oli kulma. Mutta silti selvis muutamalla tarkastamisella. Hitto neiti vaan parantaa suoritustaan mitä vaikeemmat olosuhteet :)

Perjantaina illasta tuli Miisa-sisko kylään ja itte olin töissä joten tytöt sai vapaaksi viikonlopun. Sunnuntaina ku pääsin töistä pistettiin auton nokka kohti Ilmajokea ja kävin itte heittämäs pikavisiitin eepeellä ja vein samalla Miisan kotiin. Maanantaina aamusta kävin Saaran ja koirien kanssa tekemässä jäljet ja esineruutu. Saara talloin Sikalle lyhyen jäljen, mitä ei merkattu ollenkaan. Ihan semi hyvin Sikka jäljen ajoi :) Esineruutu menikin molempien tyttöjen osalta superisti. Sikalle Saara kävi näyttääs esineet ku en oo tehny piiiiiiiiiiitkäään aikaan esineruutua . Hienosti se edelleen irtoo ja käyttää nenäänsä. Aava sai vain tehdä pelkän esineruudun ja hyvää työtä mun prinsessa teki.
Illasta oli LaTolla koetreenit ja totta kai olin ilmottanu Sikkasen sinne... Kyllähän se kaikki liikkeet teki kokeenomasesti hyvin ja hyvällä tekniikalla , mutta ihan en saanu sitä siihen mielentilaan missä se normaalisti on töitä tehdessään. Eli huomas että oli juossu päivän Aavan kans pää kolmantena jalkana pihalla. Muutenki uus paikka (=halli) vaikutti hurjasti. Sillä oli jatkuvasti hieman varpaillaan eikä rentoutunu ollenkaa. Aava pääsi vaan hengailemaan hallille ja teki yhen paikalla istumisen.

Tiistaina päivällä ajeltiin takasin niin että just kerkesin aksatreeneihin omalle hallille sillä meijän hallikausi alkas tällä viikolla . Ittellä oli tarkotus että kerkeisin käydä hakees aksakamat kotoo, mutta enpä kereenny, joten mentiin vähä vajailla vermeillä, noooo eipä se haitannu menoo. Ratana oli mukava suoraviivanen rata jossa oli tarkotus tehä mukava nollarata, ja muutenki koska uus ohjaaja nii näki koirien tason. Aava toimi sangen kivasti ainoo vaan että tuli putkesta sen verran vauhdilla että ei malttanu jarruttaa ennen keppejä joten meinas usein valahtaa vasta toiseen väliin. Eli tämmöset keppikulmat menee treeniin. Loppusuoralla irtos ihan hemmetin hienosti. Mutta meijän suurin ongelma (tai siitä on tullu yleisesti ongelma jo parina kertana) on tuo Aavan varastaminen lähdössä. Toisaalta en viitti millää kovin kovasti sanoo, ku tiiän että latistuu siitä sen verran paljo ja se vaikuttaa samantien Aavan itseluottamukseen.

Keskiviikkona kävin tekemäs molemmille lyhyen hyväntuulen tokotreenin. Sikan kans tehtiin ruudun läpijuoksuja, perusasentotreeniä ja paljon leikkimistä ja muuta hömpöttelyä. Aava sai oikeestaan samanlaisen treenin. Toki ruutuja tehtiin targetilla ku Aavaa en pysäytä.
Torstaina kävin kans heittääs pika treenit jossa oli sama teema. Toki molempien kans tehtiin vielä kakeja. Jokka edistyy hitaasti, mutta edistyy...

Tänään käytiin Heidin ja poikien kans treenailees. Tallotiin kaikille neljälle jäljet pellolle. Ja jälkien vanhetessa tehtiin tottikset. Sikka oli hyvässä vireessä ku tehtiin tottiksia. Tehtiin jääviä, kierroista luokarin pysäytyksiä. Meinas sekottaa maahanmenon ja seisomisen, joten niitä pitää ruveta vahvistamaan. Tehtiin myös muutamat ruudun läpijuoksut pallolle.  Aava teki kerran ruudun koska teki niin hemmetin hienon ruudun etten viittiny ottaa toista . Tehtiin  myös ohjattua. Oikee (musta kattottuna) on edelleen huomattavasti varmempi mitä vasen, joten vahvistelin vasenta puolta. Ja tehtiin kakeja.
Ja jäljet, Sikalle tein kulmatreenin. Mutta tuo tuuli osottautui meidän kompastuskiveksi. Tein jäljen niin että sai myötä tuuleen tehdä siksakki kuviota missä neljä kulmaa. No meikläisen tuurilla tuuli kääntyi sen verran että oliki sivutuuli, mikä on Sikalle saakelin vaikeeta. Voin sanoo että alku oli ihan jees mutta lopussa homma kusi ja pahasti. Onneks jäljen vikat 30 m meni myötä tuuleen minne loppupeleissä vein Sikan jäljelle ja ajoi ihan lopun taas hemmetin hyvin.  Nyt näkyi hyvin konkreettisesti se että ku Sikka hävittää jäljen niin tarkkuus katoaa samantien ja tulee erittäin epävarmaksi. Okei, ikä vaikuttaa mutta asia mihin pitää jäljellä pureutua nyt oikeen kunnolla!!!
Aava onneks toimi mun päivän pelastajana sillä hitto kuinka hienon jäljen se ajoi kovasta tuulesta huolimatta. Taas huomaa kuinka se tekee kaikkensa että pysyy jäljellä ja ajaa sen saakelin tarkasti.