Pientä tuskastumista

Voihan nenä. Ollaan nyt ihan oikeesti ruvettu hinkkaamaan Sikalle jäljen ilmasuja. Noh, joka toinen treeni on ollu semmonen fiilis että ehkä tää onnistuuki jollain lailla ja suht helposti. Joka toinen onki semmonen : ei helvetti, tästä ei tuu mitää. Täytyy myöntää, että ittelleni joudun antaa sapiskaa siinä suhtees, että kaikille muille koirille oon ottanu kepit paaaaaaaljo ennemmin jäljelle ku Sikalle. Oma moka..... Viimeks oli jo pientä toivon pilkahdusta ku kävin  Riikan ja koirien kans tallomassa jäljen. Tänään ku kävin tekees (taas) keppitreenin nii huomas että kyllä jäljestys menee keppien edelle ihan 100-0. Kyllä Sikka tökkäs nenällänsä keppiä kerran tai kaks ja sitte vauhdilla eteenpäin. Jos estin matkan jatkamisen nii sitte tuli pönöttään perusasentoon, eikä elettäkää että lähtis tarjoomaan mitään muuta. Nimimerkillä neiti pönötti nätisti melkee 15 minuuttia perusasennos ku ei tienny mitä tehä. Ainoo huono puoli ku perusasento on niin vahva, nii sitte ku ei tiiä mitä tehään, nii siinä on hyvä pönöttää, arrrggghhhhhh. Noh, jos jotain hyvää nii voin sanoo että hitto tuon koiruuden kans ei tuu ongelmia jäljellä sillä neidin jäljestäminen on nytte huomattavasti vahvempaa mitä Aavalla tuos iäs. Tänäänki jäljellä oli muutama harha mitkä tiesin, nii ei elettäkää että lähtis harhalle. Nytte tein janan (huimat 5 metriä, mutta alku seki) niii irtos kyllä hyvin. Pitäis vaan ruveta pitentämään ja hankaloittamaan janoja nii hyvä tulee.

Aavaki on luonnollisesti päässy kans jälkeilemään. Ja edelleen neiti ajaa tasaisen varmasti jälkensä. Tänään kävi vähä hassusti ku itte kävin talloos jäljen nii en nähny mettässä muitten merkkejä. Mutta ku ajoin Aavan kaa nii jotenki kummasti sinne oli merkkejä ilmestyny. Joten sen takia jäljelle tuli monta harhaa ja jopa meidän molempien jäljet meni melkee 50 m päällekkäin. (Veikkaan että johtu siitä että ku mä itte tallaan niin merkkaan jäljet todella heikosti koska ne jää mun päähän hyvinki tarkasti, ainaki yleensä) . Mutta, kerran Aava lähti harhalle, mutta muuten pysyi hyvin omalla jäljellä. Nytte nousi kaikki kepit, mutta ei ilmasut oo läheskää sitä luokkaa mitä ne on ollu, joten pitää tehä muutamat hankalat keppitreenit Aavalaiselle.

Tottistelun suhteen, Sikan kaa oon nytte treenannu enempi BH:n juttuja. Ja hyvältä näyttää :) tempomuutoksissa paikka pysyy hyvin , eli saatiin juoksussa irtoominen korjattua. Paikkiksia ollaan tehty ja kyllähän se sielä pysyy. Toki seki ehkä on vaikuttanu meijän paikkiksiin, että on tullu paljo tehtyä niin että toinen odottaa istuen tai maaten ja toinen tekee tottiksia tai esineruutua. Nyt pitäis saada häiriö koirakoita ku Sikka on paikkiksessa (tarkotan muita ku Aava). Samoin agendalle pitää ottaa henkilöryhmä ja ilmottautumiset. Että kuukauden päästä ku neiti täyttää vuode,n nii voidaan hyvinki ruveta kattelemaan kokeita sillä silmällä  :)

Aavan kaa ollaan jatkettu mielentilatreeniä ja voin ilokseni todeta että kyllä se siitä pikkuhiljaa. Ruudun paikkaa ollaan tehty ny kuuriin omasesti targetilla ja sen ansiosta rupee paikka pysymään paremmin takareunassa. Mietiskelin vaan että pitäsköhän sitä hitto ilmottaa Aava taas tokokokeeseen vaikka vannoin etten kisaa sillä vuoteen ;)

Loppuun vielä muutama kuva tän päivän hömppäilyistä :)

Suhteellista kuvasatoa

Heidin kans ku oltiin nii mulla oli kamera mukana joten muutama kuva mettästä ja muutama kuva mettälenkiltä :)

Suhteellisen laiskaa lomailua

Me ollaan tyttöjen kanssa ny laiskoteltu oikeestaa viimeset pari viikoa. Olin itte vappuna niin totaalisesti töissä joten tytöt sai sen takia muutamia lepopäiviä. Sen jälkeen tuli nää lämpöset joten  totesin että saapi tytöt rauhassa totutella lämpöseen joten eipä olla sen takia suuremmin mitää tehty. Okei myönnän, en itte oo todellakaa mikää lämpösen ystävä joten ittekki oon ollu nii vetämättömällä päällä nii turhaapa sitä rupee koiriakaan "rääkkäämään". Sikkaan lämpö ei oo kyllä vaikuttanu yhtää, mutta Aavaan tuo lämpö otti jotenki tavallista enemmän mitä tähän asti. 

Mutta jotain on ees tullu tehtyä. Käytiin ajamassa kahdet jäljet : toinen Heidin kaa ja toisen kävin yksikseni. Voin sanoo että Aavasta näki että meinas olla aikas nihkeetä ku oli lämmin ja hemmetin kuivat mettät. Silti kaikki kepit löytyi ja maaliin päästiin. Sikka ajoi normaaliin hienoon tapaan jälkensä. 

Aksa-puolella meillä alkas ulkotreenit Aavan kanssa. Nyt meillä on ollu parit treenit ja voin sanoo että tykkään kyllä Marista hurjasti. Ekalla kerralla tehtiin tekniikka juttuja ja pääpointtina oli valssit ja persjätöt. Aava tuntui vähä tahmeelta mutta toimi ihan kivasti. Viime kerralla Mari vähän suunnitteli meille yksilöllisempää treenisuunnitelmaa, koska saimme kotitehtäväksi miettiä omia tavoitteita niin pitkällä kuin lyhyellä tähtäimellä. Joten se, miten me lähetään tästä Aavan kans eteenpäin, on se että mä rupeen tekemään tästä eteenpäin joka kerta ekana kisamaisen radan , sillä jossain kohtaa mulle tulee epäusko ja/tai tulee lopussa semmonen huh-efekti jolloin en ohjaa koskaa ratoja loppuun asti. Muutenki nyt ruvetaan kaivamaan Aavasta röyhkeyttä esille noilla radoilla. Mä kuulemma ohjaan liian kiltisti kaikki esteet liika tarkkaan eli mun pitää itte ruveta ohjaamaan vain 80% . Samoin se, että pistän oikeesti koiran tekemään töitä itsenäisesti, enkä sillee "kyllä mamma näyttää " -asenteellä. Siinä onki mulla hemmetisti opettelemista :D

Tottis-puoli onki ollu kaikkista heikoimmalla.... No näyttävästi on tehny hyvää sillä äskeen ku kävin tottistelemassa tuos äskeen. Ja Sikka <3 tehtiin Sikasen kanssa BH:n koko seuruukaavio kertaalleen läpi ja teki ihan törkeen hyvää työtä <3 vaikka ei olla tehty hidasta tai juoksua oikeestaan ollenkaa nii hitto ku skarppas niihin hienosti, eikä paikka seilannu yhtää. Ja vaikka viereen tuli pikkupoikia potkimaan palloa nii eipä ollu elettäkään lähteä pallon perään. Nyt vaan vielä hinkataan paikkikset kuntoon nii kyllä me kesällä mennään Sikasen kanssa BH:n :)