Ikiliikkuja-belgi

Voih.... Perun sanani siitä, että Aavalle pitäis nostaa kuntoa. Ja mukamas kuvittelin, että Aava olis rauhottunu ku oli juoksut ja muutenki. Mutta....... Nyt kun on polvi pistetty kuntoon, niin voi luoja tuota energian määrää; jää durasell-puput heittämällä kakkoseksi. Hypyt, loikat, pomppimiset on varmaan viisin kertaistunu, lenkillä jos en heitä keppejä niin Aava näykkii hihasta tai takin helmasta, kotona (lenkkienkin jälkeen) jos istun kattomas telkkaria tai koneella niin aina kun vaihdan asentoa, niin Aava on alle sekunnin sadasosassa vieressä korvat höröllä, että mitäs nyt!! Työpäiviksi oon jättäny palloja, joita vierittämällä tippuu nameja; mutta Aava se vain vierittää palloja ja namit on aina ollu lattialla ku oon tullu kotia! Ja nää kelit ei auta yhtää tuota energian määrää: nyt on ollu niin pirun liukas tai sitte saa kahlata nilkkoja myöte loskassa. Mutta onneksi nyt sataa lunta, joten suunnittelin, että nyt pitää etsiä koiralatuja jotta sais tuota energiaa vähän pois.

Ollaan me sentään jotain saatu treenattuaki :)
Viime sunnuntaina oli meidän joka kuukautiset kokeenomaiset Heurekan (loska)nurtseilla. Virittelin tavallista pitempään ja oon niin ylpee mun pikku-belgistä: vire pysyi palkkaamattomuudesta huolimatta koko ajan ja jopa liikkeestä maahanmeno meni kerralla kunnolla (no oli se vähä hidas, mutta se meni maahan!!). Tehtiin myös keskiviikkona kokeenomainen: virittely jäi vähä lyhyemmäksi, alun teki hyvässä vireessä. Seuruissa edisti koko ajan, ja liikkeestä maahanmeno jäi taas seisomikseksi ->pieni huomautus ja uusiksi -> teki hyvin, mutta vire tipahti jonku verran. Samaan kasaan tehtiin tunnari kokeenomaisena: meni vauhdilla, mutta haisteli rauhassa, palautus oli vain toooosi huono: otti oman suuhunsa, tiputti ennen kuin lähti takasi päin, ja palautus vauhti oli hidas. Veikkaan että palautus paranee kun saadaan varmuutta koko liikkeeseen.

Aavalla on ollut vaihtelevaa tuon palkkauksen suhteen, sillä koskaan ei tiiä mikä tällä kertaa olis se paras palkka (nami, pallo, patukka, narupallo), joten oon nyt pyrkinyt nostamaan patukan arvoa mahdollisimman paljon. Ja pitää muistaa edelleen ylläpitää palkan arvoa.

PK-puolella ollaan tehty nyt A-esteitä Talin pk-kentällä, että Aava saisi  varmuutta ja itseluottamusta niihin.

Joten onhan sitä taas tullu tehtyä kaikenlaista, vaikka tuntuu että mitään ei olla tehty :)

Kraniosakraali-hoito

Tänään käytiin Aavan kanssa kraniosakraali-hoidossa, ja kyllähän sieltä vikaa löytyi. Suurin vika oli Aavan oikeassa polvessa: sääriluu oli kierossa ja luut olivat muutenkin mennyt päällekkäin ja olivat loivassa kulmassa (eli tähän tyyliin \/), tämän takia Aava ei oo voinu koukistaa polveansa. Tämän vian myötä oli paljon muita jumeja ympäri koiruutta. Mari (siis käsittelijä) sanoi suoraan, että tuo polven ongelma on jo vanha, joten jumit oli "päässeet valloilleen" ja niissä oli ns. useita kerroksia.

Mutta alotetaan alusta: kraniosakraali -hoito kuuluu samaan kategoriaan kuin osteopatia ja kansanparantaja (eli jäsenkorjaaja), metodit on oikeastaan samoja kaikissa. Mari aloitti käsittelyn niskasta joka oli aikas jumissa: 1. nikama ei ollut ihan niin paha mitä 2. ja 3.. Oikean etujalan olka ja lapa olivat myös hyvin jumissa, joka kans aukaistiin. Saman jalan varpaissa oli myös jotain pientä. Vasen etujalka ei ollut läheskään niin paha mitä oikea. Vasemmassa kyljessä oli hyväinen jumi mutta oikealla ei oikeastaan mitään. Koko oikea takajalka oli todella jumissa tuon polvi-ongelman takia, mitkä auottiin. Vasemmalla puolella (takajalassa) pahin oli uloinvarvas , samoin koko häntä oli n. puoleenväliin asti jumissa.

Itse asiassa Mari kysyikin, että onko Aava pehmeäkin suustansa? Ja onhan se, osa syy voi mennä niskan jumien piikkiin, joten pidot voivat parantua. Samoin Mari kysäisi istumisesta, ja onhan se hidastunut ja Aava hakee istumis paikkaa: se johtuu taas noista hännän jumeista ja polvesta. Takapään jumien takia ei ihme, että meidän vasemmalle käännökset on ollut huonot ja huonotuneet viime aikoina. Samoin takapään takia Mari sanoi, että Aava on voinut käyttää takapäätänsä vain 50%:sti. Joten uskon Aavan saavan vauhtia ja ilmaa hyppyihin ja kaikkeen tekemiseen. Mari myös epäili, että tuo meidän kontaktieste-ongelma voi osaksi johtua tuosta polvesta. Toivotaan että näin on, mutta onhan meillä niissä töitä, sillä se pelkotila/kipeän saamisen muisto on vielä Aavan takaraivossa.

Meidän to do -lista käsittelyn jälkeen:
- Ekaan kahteen viikkoon ei saada leikkiä vetoleikkejä (niskajumien uusiutumisen riskin takia), tai jos leikitään niin itse saa pitää vain kahdella sormella pinsetti-otteella lelusta
- hiero Aavan varpaita silloin tällöin (etenki takajalkojen varpaat) , sillä: 1. se ehkäisee jumien tuloa. Ja 2. jos itse en saa hieromalla jumeja auki niin on aika mennä käsittelyyn
- seuraa Aavan oikean polven liikettä (eli testaa itse kuinka liikkuu), nimittäin useimmiten nuorilla koirilla vikatilat palautuu, joten käsky kävi että pitää mennä vähintään 2 vk mutta enintään 6 vk päästä uusiksi. Mutta on myös mahdollista (kun on nuori koira kyseessä) että jumit meni "paikoillensa" heti ekasta kerrasta
- Ekat 2 viikkoa tehdään pentu-tokoa ja paljon vauhtitreeniä: että saan Aavan taas ymmärtämään että nyt voi jo tehdä asioita vauhdikkaasti kun ei polvi vaivaa (ja tämä oli käsky)

Ja jos haluan välttää mahdollisia niskajumeja seuruun takia, niin parhain niksi on tähän: että maksimi aika seuruuttaa koiraa on 30 sekuntia, ja siitä vapautus niin että koira joutuu tekemään liikettä toiseen suuntaan (esim. pallon heittää vasemmalle päin niin että Aava käyttää toista kylkeä tai pujottelu jalkojen välistä yms.). Ja vain silloin tällöin harvakseltaan tekee pitemmän seuruun pätkän (ettei joudu jatkuvaan staattiseen asentoon). Aluksi itse mietin että sehän on super-lyhyt aika, mutta nyt kun miettii niin puoleen minuuttiin saa kyllä paljon mahtumaan, jos haluaa.

Joten näillä mennään taasen :D

Toko-treeniä ja kontakti-ongelmia

Tiistaina käytiin todellisissa pakkas-treeneissä: auton mittari näytti -16 astetta, mutta onneksi tuo pakkanen lauhtui huimaan -13 asteeseen. Yllättävän paljon meitä "hulluja treenaajia" tulikin paikalle. Alotettiin pika-paikkiksista, jonka tein evl-koirien kans: kaikki jonossa kehään, yksitellen alas, käytiin vaan auton takana piilossa ja takasi koirien viereen. Paikkis oli aiva jees: ei ota häiriötä muista kun käsketään alas ja meni pakkasesta huoklimatta nopeesti maahan. Ainoo treenattava asia, on tuo maassa odottaminen, meinas ennakoida nousua ku odoteltiin omaa vuoroa. Omalla vuorolla tehtiin ekaksi liikkeestä maahanmenoa, okei näin jälkikäteen totesin ettei paras idea, mutta maahanmenot oli hitaita, eikä aina suostunut menemään maahan. Eli tehdäänpä paremmalla kelillä. Sen jälkeen koira autoon. Toisella rundilla tehtiin seuruuta häirittynä; liikkuri kulki hyvin lähellä ja käskytti hyvin voimakkaasti: tässä ei  mitään ongelmaa, kontaktit pysyi ja teki hyvällä vireellä töitä. Ainoa missä katsoi muualle ku aiva vieressä tehtiin hyppynoutoa, mutta se annettakoon anteeksi.

Eileen käytiin illalla Talin pk-kentällä vähä leikkimässä. Thetiin muutamat vasemmalle käännökset, hypytin metristä yli edes-takas ja tehtiin varmuutta tuohon A:han. Talin kentällä on kolme harjoitus A:ta (eri kulmilla) ja muutama oikea. Tähän asti ollaan menty Aavan kans vaan noita kahta loivinta, kun Aava on saanu melkoisen ahdistuskohtauksen kun ollaan menty lähelläkkään jyrkempiä. Nyt päästiin jopa harjoitus-esteistä se jyrkin eli enää ei oo pitkä matka normi esteeseen. Testasin jos menis samalla innostuksella, mutta taas ahistus-puhistus-paineistus joten tyydyttiin vaan herkuttelemaan nameilla esteen vieressä.

Nyt kun lähes joka paikka on jäässä, niin on tuo treenaaminen jääny, koska eipä jäiselle alustalle viitti mennä. Ollaan sen takia tehty tavallista enemmän olkkari-treenejä (mitä en harrasta kovinkaan paljoa). Tunnari on sen ansiosta hyvällä mallilla: on rauhallinen, haistelee hyvin. Samoin ollaan taas tehty turhuuksia: Aava osaa katsoa niin vasemman kuin oikean kautta taakseen (toimii samalla venytyksenä), siinä olen huomannut että Aava on paljon kankeampi kattomaan oikealle puolelle, mutta treenataan niin saadaan liikkuvuus paremmaksi :)

Tänään käytiin vielä aksaamassa. Ekaksi pitää hehkuttaa Aavan keppejä!!!! Aivan törkeen hienot!!! Nyt oli vain alussa ja lopussa verkot ja hienosti menee, hitsit oon ylpee. Sitte se ei niin kiva asia.... nuo pirun kontakti esteet. Nytkin oli radalla vain yksi kontakti (A-este), mutta Aava ei voinut mennä 10 metriä lähemmäs (ei mennä edes muita esteitä jokka on kontaktiesteen vieressä). Itse kun menin lähellekki ja pyysin Aavaa, niin juoksi ovensuuhun treenikaverien seläntaakse piiloon. Tästä meinaa tulla iso ongelma.... Jos vain sais rahat kaivettua jostain, niin vois hommata vapaaharjoittelu-hässäkän johonki halliin että saatais mennä aivan rauhassa noita kontakteja.

Uuden vuoden loisto alku

Jotenki aina ku vuosi vaihtuu niin löytyy taas uutta intoa kaikkeen koiran kans tekemiseen. Tai ainaski meillä on käyny niin. Toko on jääny ny vähä vähemmälle noitten pakkasten takia... Juu kyllä, tuotan teille semmoisen pettymyksen että itte en viitti mennä treenaamaan (lue: palelluttamaan näppejä) kun on yli -10 astetta pakkasta. Hienohelma ku oon :D

Ollaan me kuitenki muutamat treenit saatu aikaseksi: nyt ollaan keskitytty kuuntelu-hässäköihin ja erityisesti luoksarien erottelemiseen. Nääs, koska oon tehny omasta elämästäni vaikeeta, niin mulla on luoksareihin 3 eri käskyä: 1. suoraan sivulle perusasentoon 2. eteen tulemiseen ja 3. aina kun pysäytän luoksarin. Noutojakin ollaan jonki verran tehty: loppuasento alkaa olla hyvällä mallilla. Ainooksi ongelmaksi on meinannut tulla lumi, sillä Aava ei tykkää jos kapula on luminen : ote on huono siinä kohtaa. Noo, pikkuseikka se. 

Viimetreeneissä myös ammuttiin seuruun aikana: katsahti mutta ei sen kummempaa: tätäkin pitää treenata paaaaaljo enempi.

Nyt kun lunta ja pakkasta niin alotin Aavaselle "kesä-kuntoon" -projektin, eli pyrkimys olis kehittää fyysistäkuntoa paremmaksi. Onhan neidillä hyvä peruskunto, mutta nyt syksyllä oon itte laskotellu, niin on kunto tippunu jonku verran. Lenkeillä oonki pistäny niin itseni kuin koiran tarpomaan umpihankeen, ja se on parasta mitä me tiedetään!!! Se on hyvinki pienessä ajassa vaikuttanu paljo koiran kuntoon.

Tästä hienona aasinsiltana voidaan mennä seuraavaan projektiin: "kyllä tuosta belgistä vetokoiran saa". Mitenkään erityisesti en oo koskaan Aavaa vedättäny (mutta sehän vasta nuori muutenkin): juoksulenkeillä mulla on sille vetovaljaat (juoksuun tarkotetut jokka tulee puoleen selkään) ja eipä Aava oo vetäny ku alkuinnostuksen ja välillä lyhyitä pätkiä muuten. Olishan siitä saanu vetävän kokonaan, mutta kun olis pitäny alottaa niin lyhyiltä matkoilta, että se vetäis koko matkan ja siitä palkka. Valitettavasti oma hermorakenne ei kestä tommosia kilometrin "juoksupyrähdyksiä", joten  oon antanu asian olla. Jouluna tuli käytyä siskon ylijäämävarastolla jossa oli kauhee kasa husky-mallin valjaita ja löytyihän sieltä Aavalle kuin tehdyt (onneks sisko on valjakko-ihmisiä, niin aina voi käydä tätä lajia silmällä pitäen hakemas lisää tavaraa;)). Alotettiin aiva alusta vain valjaitten päällä pidosta, joka ei Aavaa missään kohtaa haitannu. Tänään illasta tehtiinki eka virallinen treeni: löysin kaapin kätköstä Nipsulle tarkoitetun limppapullon, joka vuoden tauon jälkeen pääsi taas käyttöön. Uutta teippiä vähä ympärille ja baanalle. Ekat 100 metriä Aava katsoi taakseen että mikä piru meteli sieltä tulee, sen jälkeen no problemos. Vedätin n. 600 metriä ja puolesvälis palkkasin kerran. Lopussa tietysti bileet pystyyn. Ja muutama asia mitä otetaan huomioon ens kerralla: aina ku puhun (eli kehun) Aavaa, niin se kääntyy kattomaan mua ja rupee seuraamaan, josta sitä on vaikee saada pois. Joten ens kerralla : pidä akka se turpa kiinni ja anna koiran tehdä työt, lopussa vasta kunnon palkka!!!! Ja jätä välipalkka pois -> sama seuruu ongelma..... Lopussa kun tajusin itte olla hiljaa niin Aava meni hienosti edellä vetäen. Joten ei tää mikään mahottomuus oo ollenkaa. Joten rakas Mirva-sisko: haluatko keulakoiran vai pyöräpariksi???

Ja voin sanoo että pullo kesti paaaaaljo paremmin nyt lumella/jäällä ku hiekalla (yllätyyys ;)). Ja toiseksi voin sanoo ettei kannata käyttää Biltemasta ostettua wanna be-jesaria: ei pysy. Joten joudun tehdä loven mun budjettiin ja käydä hakemas aitoo ja oikeeta jesaria.

Kuvia en pääsy ottamaan sillä lähin taas illalla pimeellä, mutta jos ens kerralla :) niin saanpahan todistusaineistoa!!! Mutta loppuun muutama (puhelin)kuva aamulenkiltä ku paisto arska .

Uusi vuosi, uudet kujeet

Niin vaan vuosi vierähti uuteen ja on aika pohtia/kerrata vanha vuosi nippuun ja suunnitella suuria juttuja vuodelle 2015.

Vuosi 2014:
Tavoiteet oli aikas simppelit:
Aavan kanssa mennä ensimmäiseen tokokokeeseen ja saada Nipsun selkä parempaan kuntoon.

Ja kuinkas kävi:
Aava:
- Oltiin (huimasti) kahdessa toko-kokeessa, josta saavutuksena 2x 2-tulos. Yritettiin useampaan mutta kun ei pääse niin ei pääse.
- Pk-puolella ollaan menty hurjasti eteenpäin. Jäljet on hyvällä mallilla, mitä en olisi uskonu. Tottis on menny paljon eteenpäin. Myönnän että esineruutu ja haku on jäänyt säälittävän huonolle treenaamiselle.
- Aavan kans ollaan ruvettu aksailemaan. Ohjauskuviot on hyvällä mallilla, ja muutenki oon ymmälläni kuinka hyvin Aava lukee ja oppii . Ainoo ongelma on nuo kontakti esteet (mitkä on super pelottavia).
- Aava kävi virallisissa lonkka- ja kyynärkuvissa: lonkat A/A, kyynärät 0/0
- Muutamat näyttelyt: tuloksena erkkarista ERI, Juk4 ja Seinäjoen KR EH Juk1

Nipsu:
- Selkä on nyt loppu vuodesta saatu huomattavasti paremmaksi kun on käynyt usein kansanparantajalla.
- Mutta valitettavasti Nipsu on nyt vain Ilmajoella, enkä sitä ota enää Helsinkiin (Nipsun selän ja muutenki henkisesti näin on parempi)

Aavan vuoden 2015 tavoitteet:

Toko:
Saada alo1 ja avo1. Ehkäpä jopa koularit (TK1 ja TK2). Ja jos saatais nuo tokon uudet säännöt jollain tavalla haltuun

PK
Jäljen osalta jos päästäis ekoihin kisoihin. Toki sitä ennen pitää suorittaa vielä BH. Joten siinäpä on tavotetta (muttei todellakaan mahdottomuus)

Agility
Ekana nuo kontakti esteet. Tokana oma ohjaus kuntoon. Jos kisoja rupeis miettimään ehkä loppuvuoteen 2015 tai vuodelle 2016 (riippuen kuinka on aikaa panostaa lajiin).

Näyttelyt
Iso kysymys merkki. Eipä oo meijän juttu, niin voi olla että jää ne kekkerit välistä....

Joten joulu kuu on tullut kyllä niin pahasti lusmuiltua tuon treenamisen suhteen joten nyt on hyvä aika ottaa ittiä niskasta kiinni!!