keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Tuplasti... tai siis triplasti häiriötreeniä

Meillä on ollut nyt paaaljon erilaista häiriötreenejä tai siis sattunut vaan eri porukat treenaamaan samaan häiriöö, mutta meitähän se ei haittaa. Toisaalta esim. kontakti-häiriötreeni ei rasitakkaan koiraa mitenkään supersuuresti näillä helteillä.

Perjantaina käytiin Suurpellossa nurmikentällä ottamassa paikkistreeniä häirittynä sekä kokeenomaisesti x2. Paikkiksissa kun muut koirakot seuruuttivat, leikityttivät yms. Aavan vieressä niin ei tuumannu mitää. Edelleen vai nuo vinkulelut meinas viedä voiton mutta malttoi pikkukoiruus pysyä paikoillaan. Nipsulle tämmöinen treeni oli helppo, sillä se vain makaa möllötti ja tuijotti mua koko ajan korvaakaan liikuttamatta. Molempia seuruutin muitten koirien ollessa paikkiksissa: molemmilla pysyi tosi hienosti kontaktit , eikä ottanut oikeastaan ollenkaan häiriöö. Aavalle otin muutaman luoksarin että juoksi seuraavan koirankon aiva vierestä, tästä ei tuumannut mitää sillä tuli hyvällä vauhdilla luokse (en kyllä ottanu loppuasentoon vaan palkkasin vauhdista). Paikka oli hirmu lämmin sillä siihen ei sopinut tuuli yhtään ja varjojakaan ei juurikaan ollut, silti molemmat teki hyvällä vireellä töitä (jopa Nipsu).

Sunnuntaina mentiin seuraaviin häiriötreeneihin Iivisniemeen. Ja taas otettiin paikkiksia häiriössä; tähän pistin molemmat tytöt ja kaveriksi riviin tuli vielä espanjanvesikoira Rosa kun treenikaveri leikki ja seuruutti villikoiraansa meidän ympärillä, ja taas Nipsu ei korvaansa lotkauttanut ja Aava välillä vähän katteli mutta molemmat oli nätisti ja rauhassa maassa. Päätettiin sitten nostaa panoksia ja pistettiin Rosa ottamaan luoksarin tyttöjen välistä ja vielä takaa päin. Nipsu pysyi tässä hienosti, mutta Aavalle tämä olikin aivan liikaa: lähti myös Rosan tule-käskyllä. Joten Aavalle pitää ruveta treenaamaan että tekee vain mun käsyn saatuaan. Nipsulle vaikeutettiin edelleen tästä; Nipsun ollessa maassa Katri yritti imuuttamalla saada Nipsun liikkeelle/nousemaan. Ei lähtenyt, vaikka kuola valui ja lipoi huuliaan koko ajan. Vähänkö hieno super-Nipsu!! Molemmille otin kontaktihäiriötä pelkässä perusasennossa (se meinaa olla vaikeampaa Aavalle kuin seuruussa) : hienosti rupeaa kestämään ihmisten liikkumiset ja lelut. Loppuun otin vielä Aavalle muutamat luoksarit Rosan ja Katrin kanssa niin, että koirat juoksivat ristiin (eli juoksivat vastakkaisiin suuntiin toistensa vierestä).

Tehtiin vielä treenien jälkeen Aava kanssa alan vaihto, sillä treenien jälkeen Rosa meni nome-treeneihin meren rantaan, ja totta kai mukaan lähdettiin. Ja pitihän sitä testata myös Aavalla. Aava noutaa jo suht hyvin, niin heitin sille veteen dummyn missä oli variksen siivet, toisessa fasaanin sulkia ja vielä oli ankka. Kaikki se toi rannalle hienosti, toki nuo variksen siivet ei vissiin ollu mitenkään mieluiset. Voin todeta ettei tuosta Aavasta tuohon lajiin oo, joten kyllä me se taidetaan jättää noille noutajille/vesikoirille.

Eileen kävin piiiiiiitkästä aikaa tekemässä esineruudut tytöille heti aamusta kun oli viileämpää. Tai siis tarkoitus oli tehdä molemmille tarkkuusruudut että ei tarttisi niin mahdottomasti huhtoa, mutta reisille meni molemmilla: molemmat juoksi suoraan n. 30 metrin päähän niin kuin kyseessä olisi normaali esineruutu... Oho, pitää vissiin ruveta treenaamaan että saan molemmat tytöt pysymään ruudun sisällä (noh, meni se kyllä liian intoilun piikkiin). Loppuun tein sitten molemmille "esineruudun" kahdella pistolla ensimmäinen esineelle ja toinen aamuruualle. hienostihan ne nämä jälkimmäiset pistot tekivätki...

Illalla kun pääsin töistä niin lähdin vauhdilla hakutreeneihin Latokaskeen. Aava teki 4 pistolla. Ensimmäinen oli vain n. 15 metrissä, ja tein näköärsykkeellä. Toinen maalimies oli paljon  pitemmällä (n. 35m) maalimies näyttäytyi jonka jälkeen käänsin koiran ja ukko tuli n.5-6 metriä lähemmäs mistä näyttäytyi. Kolmas oli vähän lähempänä (n. 15m) ja sen tein myös näköärsykkeellä. Viimeinen oli sekin kauempana (n. 30m) jossa taas maalimies näyttäytyi, mutta kun käänsin koiran ukko menikin 5 metriä vasemmalle. Aava lähti kun ammus kaikille ukoille ja teki hienot pistot. Viimeistä se vähän ihmetteli, että hetkonen mutta sai hajun ja pääsi herkuttelemaan maalimiehen työ. Nipsulle tein vain 3:lla ukolla (Aavan ekat kolme piiloa). Nyt oli Nipsulla vauhtia konsanaan (vaikka oli taas liinassa, juoksi niin kuin mitään liinaa ei olisiskaan).

Nyt treenaamiseen tulee pieni tauko, sillä jopa  mulla on loma!! Okei, vaan viikko mutta onpahan jotai, joten pistän tytöt hoitoon siskoilleni ja lähden itse Lappiin.


tiistai 22. heinäkuuta 2014

Huh hellettä

Ei saisi valittaa, mutta..... Kyllä tämä lämpö rupeaa riittämään niin mulle kuin tytöillekkin. Vaikka sanotaan että koiratkin tottuu, niin tuntuu (varsinkin Aavan kanssa) että ei se todellakaan totu: kaveri rupiaa olemaan niin veltto , eikä sitä oikeen edes huvita treenata vaikka ollaan heti aamusta aikasin tai illalla myöhään liikenteessä.

Torstaina käytiin ajamassa jäljet molemmille. Aavelle tein 535 metriä (Sports Trackerin mukaan) pitkän jäljen 5 kepillä, vahneni 40 minuuttia (en viittiny olla kauempaa hyttysten syötävänä). Tällä kertaa kepeistä nousi 3/5 ja nekin (taas) jyrttiin eka yli jonka jälkeen tuli välähdys mitä pitää tehdä. Muuten ajoi suht hyvin , mutta pari kertaa harhaili ja jouduin uusiksi näyttää ja lähettää takasi jäljelle. Veikkaan että nuo harhailut johtui mustikanpoimijoista jokka olivat yhtäkkiä ilmestyneetki lähelle Aavan jälkeä. Voi olla että  olivat kävelleet yli tai jotain. Suht vähän poimijat häiritsivät Aavan työskentelyä josta oon ylpeä! Muuten Aavalle pitäisi saada nenä enempi maahan ja tarkkuutta (varsinkin noitten keppien kanssa).
Nipsulle tein 390 metriä pitkän jäljen 4 kepillä, ja vanheni n. 1h. Paikka paikoin Nipsu ajoi todella mallikkaasti ja intoa oli niin että piti jopa hieman pidätelläkkin koiran meno haluja, silti kepit nousi hienosti. Lopussa Nipsu rupesi harhailemaan pahoin, en tiiä johtuiko lämmöstä vai eikö vaan enää huvittanut . Ihme sinänsä sillä jälki oli suht lyhyt Nipsun jäljeksi.

Sunnuntaina käytiin taasen häiriötreeneissä Puolarmetsässä. Aavan kanssa otettiin häiriöpaikkista leluilla: pallot oli helppo nakki koska tätä oltiin treenattu. Vinkulelu oli vähän vaikeampi rasti, mutta silti malttoi pysyä hienosti. Paikkisten loppuun otettiin vielä pitkä paikkis kokeenomaisena (5 min) , toki muita häirittiin samaan aikaan. Kerran Aava nousi istumaan, mutta muuten pysyi hienosti. Eli woohoooo, aika ei oo suurikaan ongelma meidän paikkiksissa. Seuraavaksi otettiin kontaktitreeni häiriössä, joka  meni kyllä niin reisille kun olla ja voi: leluhäiriössä kontaktit hävis täysin. Helpotin treeniä niin että ihmiset kävelee vain ympärillä niin välillä pysyi , mutta ei mitenkään hehkeesti. JOten tähän tarttetaan paljon treeniä!! Loppuun otettiin luoksari häiriössä. Tällä kertaa koiran juostessa joku heitti kolisevan/rämisevän peltipurkin koiran suuntaisesti. Tätä Aava väisti hieman eli suoraan Aava ei juossut, mutta pysyi kuitenkin hienosti laukalla.

Eileen käytiin taas hakutreeneissä: molemmille otin kolmella pistolla, 1 ja 3 piilo oli kauempana (n. 25-30 m) ja 2. oli lähempänä (n.10 m). Aavalle otin näköärsykkeen avulla. Mutta ekalle maalimiehelle Aava teki "Aavat" juoksi hienosti kohti, mutta 2 metriä ennen maalimiestä jarrut pohjaan, siitä juoksenteli muutaman kierroksen päättömästi ennen kuin uskalsi mennä maalimiehen luokse palkattavaksi. Tätä hieman ihmettelin sillä maalimies oli jo tuttu viimekerrasta, no aina ei voi ymmärtää mitä pienen koiran päässä liikkuu. Lopuille maalimiehille Aava juoksi nätisti suoraan, ilman mitään kommervenkkejä. Nipsulle tein samalla tyylillä kuin viimeksi eli jälkiliinassa. Nyt vauhtia oli hieman enemmän kuin viimeksi, ja hienosti ja varmasti Nipsu taas työskenteli. Seuraavaksi pitäisi opetella imasut Nipsulle.

Tänään aamusta käytiin tottistelemassa tyttöjen kanssa Talilla. Aavan seuruut oli ihan ok, välillä meinasi hieman jätättää. Liikkeestä seisomisen seisomiseen haetiin terävyyttä ja tarkkuutta : tämä saatiin jo suht hyvälle mallille ettei Aava valu. Loppuun otettiin muutamat kierrot ja eteenmenot; kierrot meinasi olla hukassa koska ei olla ennen kierretty kokonaista suojelun piiloa (ollaan vain tolppia ja puita). Eteenmenot olivat nyt paljon suorempia mitä viimeksi ja tämä rupeaa Aavasta olla superkivaa. Nyt oon vieny palkaksi patukan ja ongelmaksi voi ehkä muodostua, että aava palauttaa sen samantien. Pitäisi vaihtaa ehkäpä ruokapalkkaan. Nipsun kanssa tehtiin motivaatiotreeninä muutamat kierrot jo vähän kauempaa ja esteen ylityksiä etupalkalla.

Viikonloppuna täällä oli vauhtia enemmän kun laki sallii, sillä Aavan sisko Chida oli hoidossa pe-ma. Kyllä nuo pikku-tytöt onkin sitten leikkineet ja painineet sen minkä jaksaa. Nipsua kävi välilllä sääliksi, kun molemmat kävivät sitä pökkimässä ja härnäämässä. Nyt onkin Aava nukkunut melko paljon, kun vieras vei kaikki voimat.


Mitä saa kun yrittää itse (yksin) ohjata ja kuvata kolmea koiraa?? Helppo vastaus: paljon epäonnistuneita kuvia. JOten tässä parhaiten onnistunut epäonnistunut kuva ;)

tiistai 15. heinäkuuta 2014

I don´t mind, I am a superstar

Kun viimeksi hehkutin Aavan jäkityöskentelyä, niin lauantaina eipä ajettukkaan niin hyvin.... huoh. Voi olla että lämpö vaikutti ja se että jäljen vanhentuessa tein suht pitkän tottis-treenin. Tottikset Aava teki hienosti kovasta häiriöstä huolimatta. Jälki kerkesi vanheta 1h , pituutta 520 metriä ja keppejä 4., yhdellä terävällä kulmalla. Kepeistä nousi vain 2. ja nekin aluksi jyrättiin yli ja sen jälkeen Aava palasi ja nosti kepit. Muutenkin jäljissä ongelmana on tuo ennakointi, jonka kanssa ollaan ennenkin painittu; Aava menee hyvin helposti poluille ja muutenkin valitsee omasta mielestä todennäköisimmän reitin , eikä keskity jälkeen. Eli tähän pitää saada paljon treeniä. Nipsusta en viitsi edes mainita; oli semmoista sekoilua koko jälki.

Sunnuntaina meillä on oman porukan kesken kunnon häiriötreenit. Aavan kanssa otettiin enimmäkseen paikkishäiriötä; ihmisiä kulki ympäriinsä kierrellen koirien ympärillä. Kun vieras ihminen oli sivulla tai edessä niin ei mitään ongelmaa ( välillä vähän katseli , että mitäs tuo tekee) , mutta jappajee kun häiritsijä menikin taakse: Aava pomppasi seisomaan ja katsoi aina hyvin epäilevästi. Muutamien kertojen jälkeen rupesi pysymään maassa mutta katsoi tarkkaan missä häiritsijä kulkee. Samoin Aavalle otettiin tokon luoksepäästävyys treeniä, niin että "tuomari" tuli vain viereen seisomaan. Parin väistämisen jälkeen tämä oli helppo nakki. Samalla tuli otettua myös kontaktitreeniä, kun muut halusivat treenailla ohituksia niin ainahan semmoiseen pitää mennä vapaaehtoiseksi. Samaan kasaan tai siis treeniin otettiin vielä kontaktiharjoitus kun joku löi vieressä kattilankansia yhteen ja paukutti metalliesineitä. Tässä Aavalla ei ollu mitää ongelmaan. Nipsun kanssa otettiin kans kontaktitreeniä samoilla kattilankansilla ja metallihässäköillä. Samoin Nipsukin oli apukoirana ohituksissa.

Eileen käytiin ottamassa tokotreenit eräässä porukassa. Aava oli semmoinenkin laiskimus ja vetelys että en oo koskaan nähny sitä noin palvelushaluttomana. Treenit pidettiin asfaltilla että sekin vaikutti paljon ( ei Aavan lempi pinta treeneissä, myönnän ei munkaan) joten senkään takia mitään erikoista ei voitu tehä. Paikkis meni tosi hienosti (tehtiin kokeenomaisesti), tehtiin tekniikkatreeniä avon kaukoihin ja samalla opeteltiin merkkiä josta tuli Aavan mielestä superkiva. Loppuun otettiin vielä muutamat noutokapulan pidot.
Nipsun kanssa tehtiin motivaatiotreeniä + muutamat hypyt ja  merkkiä.

Tänään päästiin piiiiiiitkästä aikaa hakuilemaan!! Aavan kanssa tehtiin muutamia hajuhakuja, sillä ollaan niin paljon ojettu jälkiä ( ja onhan noista viimeisistä hakureeneistäkin aikaa). Hienosti Aava muisti kuinka homma toimii ja saatiin paljon motivaatiota maalimiehiä kohtaan, eli tavoitteet saavutettiin . Nipsun selkä on taas sen verran huonossa kunnossa, että aina kun sen päästää haussa irti , kaveri painattaa niin täysiä, että koira ei juokse seuraavaan viikkoon, niin Nipsu pääsi hakuilemaan jälkiliinan päässä. Eipä tuo Nipsua haitannut. Positiivista oli että työskentely oli rauhallista ja todella täsmällistä kun koira oli liinassa ( normaalisti se on niin innoissaan että työskentely on semmoista koheltamista että...) siitä Nipsu saikin paljon kehuja muilta treenikavereilta. Nipsun maalimiehet oli keskilijalta n. 15-25 m päässä ( eli ei mitään vaikeaa).

Ennen hakutreeniä otettiin Aavan kanssa tottistreenit; seuruu pätkä oli loistava!! Piti paikkansa hyvin ja käännöksetkin olivat hyviä: pysyi mukana. Liikkestä seisominen oli loistava. Otettiin muutamia eteenmenojakin, näissä pitäisi keskittyä enempi siihen että Aava juoksisi paremmin suoraan (meinaa kaarrella S:n mallisesti). Loppuun otettiin henkilöryhmä hakuryhmäläisillä: tätä ei olla niin kovin paljoa treenattu joten käveltiin vain lävitte. Parit ekat kerrat kontaktit hävis, mutta saatiin me muutamat hienotkin läpikävelyt, woohoooo :)

perjantai 11. heinäkuuta 2014

On meillä elämääkin hiljaiselon jälkeen

Myönnän , on tämän blogin kirjoittaminen vähän jäänyt tässä viimeaikoina. Mutta totta puhuen eipä mitään suurensuurta olla tehtykkään. Varsinkin kun taas tämä "normaali" kesä on palannut tännekkin päin pallonpuoliskoa, niin ollaan kaikki kolme oltu melkoisia laiskamatoja. Ja enpä ole viittinyt kyllä tuonne kuumuuteen mennä treenaamalla tappamaankaan koiria.

Aava teki mulle tässä totaalisen syömislakon, jota kesti n. 2 viikkoa (no söi se silloin tällöin hieman, mutta ei juuri mitään). Molemmat koirat barffaa ja yhtäkkiä mikään liha ei mennyt alas; varsinkaan mikään ruoka (oli se lihaa tai nappuloita) joka oli vähänkään rasvaista ei uponnut. Pidin sille jopa parin päivän paastonkin etten edes tarjonnutkaan ruokaa; eipä auttanut. Nyt (vihdoin ja viimein) oon saanu Aavan syömään Britin hypo-allergikoille tarkoitettua ruokaa, jonka rasva% on vain 10 ja keitettyjä perunoita (valitettavasti niistä ei oikein saa mitään). Tämän takia Aava on superlaihassa kunnossa, että meinaankin olla helisemässä että mitä saisin sen syömään. Jos jotain hyvää koko hommasta pitää löytää niin onneksi nykyään monilla ruuilla on makutakuu. Oon nimittäin käynyt viimeaikoina ostamassa erilaisia muutamankilon ruokasäkkejä Aavalle testattavaksi, mutta ainapa ne on saanut palauttaa. Olen siis ihana asiakas koiranruokien ostajana ;)
Sitten tuo Nipsunen. Tähän asti meillä ei oo tuon ruuan kanssa ollu mitään ongelmaa vaikka onkin steriloitu narttu. Nyt yhtäkkiä, vaikka liikunnan ja ruuan määrä on pysynyt samana, kaveri on lihonut jonkin verran. Joten Nipsu sitten taas on laihdutuskuurilla eli keskivertonahan tytöt on tasapainossa. En kyllä tiiä, mistä moinen lihominen johtuu, toki Nipsu täytti hiljattain 3 vuotta että olisko tuo hermoni-tasapaino muuttunut?!? Maybe.

Tokoa ollaan jonkin verran treenailtu; vaikkakin oon taas laiskistunut enkä oo kunnolla jaksanu suunnitella treenejä, joten eihän me mitään uutta / edistystä saada aikaan. Ehkä enempi takapakkia. Käytiin Aavan kanssa Tammistossa yhteistreeneissä jossa otettiin kokeenomainen paikkis,  siinä on tullut edistystä; ei ahdistunut eikä muutenkaan pököillyt. Ainoona niin heti kun tulin viereen niin nousi. Luoksareissa eteen tuloihin uutena villityksenä on että ne on v i n o j a, perkele. Samoin edelleen painitaan ton liikkeestä maahanmenon kanssa; n. 99% varmuudella Aava jää seisomaan, seuraava perkele. Ja kaikkee muutakin pientä; välillä edistää seuruussa, ennakoi liikkeitten loppuja ja ja ja ja... Jossain kohtaa mietin että jos menis kokeeseen jo tän kuun lopussa, mutta katsotaanpa nyt, voi olla että ei mennä.......

Ollaan me muutamat jäljetkin ajettu. Toisella kertaa kova tuuli meinas sekoittaa varsinkin Aavan ajamista (lähti tuulen mukana), kyllä se vaikutti Nipsuunkin jonkin verran josta itse yllätyin. Aava on viime kerroilla saanut paljon varmuutta ilmaisuihin ja aikas hyvin ne kepit sieltä jäljeltä löytyy, Wooohoooooo!! Joten tässä ollaan edistytty (edes tässä).
Ollaan me yhet aksa-treenit jossa treenailtiin välistävetoja ja kaikkee muuta kivaa. Pitäis nyt vaan ruveta treenaamaan enempi tota aksaa, on se vaan niin hienoa menoa pikku-koiralla.

Nooo, onpa tullu aikas paljon myös uitettua koiria, tai siis Aavaa (koska Nipsuhan ei todellakaan ui). Aavasta on tässä viime aikoina tullut melkoinen vesipeto :) ja onhan se kuulunut meidän missioon: liotan aavalta loputkin pohjavillat pois. Niin se on nykyään totaali kalju pikku-koiruus :) no, eipä tartte ilmottaa piiiiitkän aikaan mihinkään näyttelyyn :)

Vihdoin muutama kuva juhannukselta...

Enpä tiiä mihin tää aika on taasen kadonnu, mutta tässä muutamia kuvia juhannuksen lenkiltä jolla oli mukana omat tytöt ja Räpsy.


"Aaaaaaa, kesän lapsi mä ooonnnn....."





Aava jonkin verran kuraisena....


Joku "hieman " nauttii