Mahatauti ja maahan menoja

Aloitetaan niistä ei niin hyvistä uutisista... Aava sai iki-ihanan mahataudin ja oli sen takia pari päivää syömättä ja juomatta. Ja mitä mahatauti olisi ilman oksentelua ja ripulia.... Onneksi siitä selvittiin parissa päivässä, ettei tarvinnut päivystykseen lähteä :) Minkäköhän takia koirat sairastuu aina perjantaisin iltapäivällä, kun eläilääkärit ovat menneet kiinni?!?
Tauti alkoi perjantaina. Kun tulin töistä kotiin niin Aava oli oksentanut muutamia kertoja. Tietenkään iltaruoka ei maistunut. Yön aikana pentunen oli taasen oksennellut. Aamulla yritin tarjota Aavalle piimää, mutta eihän se kelvannut. Lauantai meni samoissa merkeissä kun perjantaikin. Rupesin jo huolestumaan, kun Aava ei juonut, ettei se kuiva. Aavalla on kuitenkin vasta 14 viikkoa ikää, ettei tule mitään seurauksia. Kävin apteekista hakemassa ruiskun ja nesteytin Aavaa jonkin verran. Sunnuntaina Aava rupesi tokenemaan ja ruokakin rupesi maistumaan. Totta kai, kun sai ruokaa mahaan, niin tytöllä oli taas virtaa riehua Nipsun kanssa. Kävin varmuudenvuoksi hakemassa apteekista vielä Promaxia, niin saadaan vatsa taasen kuntoon :) Voisin näin sivumenne todeta, että kannattaa pitää "koiran lääkekaapissa" aina Promaxia. Koska ei tiedä milloin maha menee sekaisin/huonoon kuntoon. Aptuksesta ja Inupektistä on apua, jos maha on menossa huonoo kuntoon. Mutta Promax auttaa, kun vatsa on tosi huonossa kunnossa.

Nappuloita en ole vielä viitsinyt antaa mahan takia, joten Aava saa nytten kunnon juhla-aterioita :) Tällä hetkellä kupissa on keitettyä riisiä, raejuustoa, maustamatonta kanaa/broileria (tietenkin kypsänä) ja totta kai piimää. Tätä syötän nyt pari päivää ja sitten siirrytään takaisin nappuloihin. Mietiskelin tuossa vaan, että toivottavasti nappulat kelpaa kanan ja raejuuston jälkeen ;)

Toki toinen asia, missä  saan tehdä töitä, on hampaiden katselu... Aava ei oikein tykännyt ku yritin nesteyttää sitä ruiskulla. Joten tämä asia tehtiin puolipakosta ja väkisin... Mutta teen mieluummin töitä hampaiden katselun kanssa kuin annan koiran kuivua :) 

Se on jännä kuinka suuri huoli tulee koirasta kun se ei ole kunnossa, ja sen kanssa tekisi vaikka mitä ja maksaisi vaikka mitä, että saa koiransa kuntoon... Siinä aina välillä unohtaa sen maalaisjärjen...

Mutta niihin hyviin asioihin!!! ME TEHTIIN NIPSUN KANSSA SUUUUUURI VALLANKUMOUS MAAHAN MENON KANSSA! En voi olla kuin superhypertyytyväinen Nipsuun!! Joillekin tämä kuulostaa hassulta ja turhalta, mutta meille se on lottovoitto. Toki onhan se hieman koomista, kun Nipsulla on jo ikää 2,5 vuotta!! Mutta asiaan. Meillä on ollut ongelmana, että maahanmennään vasta toisella käskyllä (perusasennosta ja liikkeistä jäävissä). Ja toisena ongelmana: seisomisesta maahan mennään istumisen kautta, jonka takia liike on hidas. Tähän en ole ollut tyytyväinen. 

Perusasennosta maahanmenoissa olen sanonut käskyn, mutta mennään vasta toisella (joskus jopa kolmannella) käskyllä maahan. Muutenkin maahan meno on aina ollut todella h-i-d-a-s. Tähän asti olen treenannut niin, että käsky, jos koira ei mene maahan niin otan askeleen sivulle tai eteen ja uusiksi. Nyt keksin kokeilla etupalkan ja naksuttimen avulla, ja johan toimii!! Kaveri singahtaa maahan ja menee heti ekalla käskyllä. Ihmettelen vaan miksi mä en ole keksinyt tätä aikaisemmin, tyhmä kun olen!! No parempi myöhään kun ei milloinkaan. Mutta samaa etupalkkaa testasin seisomisesta maahan menoissa. Tässä aluksi Nipsu meni istumisen kautta maahan, mutta oivalsi että pitääkin lysähtää maahan :) Tässä olen ennemmin yrittänyt leikin avulla eli leikitään millä tahansa lelulla ( tai ilman), meillä se on ollut vetoleikit, ja yhtäkkiä lelu piiloon ja annetaankin käsky. Tällä tyylillä vauhtia tuli hieman lisää, mutta tekniikka oli silti väärä. Noin 80% mentiin väärällä tekniikalla, joten leikki ei heti jatkunukkaan ja Nipsu menetti mielenkiintonsa vaikka onkin kova leikkimään. Joten se tyyli ei ole sopinut Nipsulle. Nyt etupalkka tai target on välillä milloin missäkin (enimmäkseen edessä tai sivuilla, takapalkkaa en ole testannut). Toki reenit jatkuu näiltä osin :)

Superpäivä...

Tänään kun mulla oli vapaapäivä, niin pitihän kaikki ilo ottaa siitä irti, ja koirat ovatkin nytte aiva kuolleita :)

Aamu aloitettiin Aavan sosiaalistamisella. Käytiin junalla Helsingin keskustassa katselemassa paikkoja, joissa on paaaljon ihmisiä. Elikkäs ku päästiin rautatieasemalle, niin palloiltiin sielä ja otettiin molempien tyytöjen kanssa pieniä kontakti harjoituksia. Siitä jatkettiin matkaa Stockmannin ja Forumin edestä Kauppatorille, jossa on (tietenki) paljo turisteja syksystä huolimatta. Ja totta kai otettiin kontakti harjoituksia. Täytyy myöntää, että oon supertyytyväinen pikku-koiraan koska kontaktit pysyi tosi hyvin häiriöstä huolimatta :) . Tietenki, koska omistan hataranpään niin enhän tietenkään ottanut kuvia...

Hirmuisesta reissusta selvittyämme, kävimme moikkaamassa koirakavereita. Vaikkakin Nipsu ja Aava leikkivät paljon kahdestaan, niin kyllähän kaikki neljä pääsivät juoksemaan sen minkä kintuista pääsee. Teki hyvää Nipsulle päästä kirmailemaan Kiiran ja Vienan kanssa, toki Aava juoksi sen minkä perässä pysyi.

 Nipsulla on jokseenkin ollut hieman ylimääräistä energiaa, kun on joutunut tekemään "vain" narulenkkejä, eikä pääse juoksemaan jänisten tai/ja lintujen perässä metsässä. Joten sen näkee, kuinka Nipsu nauttii juoksemisesta :)


Ja pitihän belgeistä yhteiskuva saada, totta kai. Se vain ei ollut niin helppo homma kun juniorit ei oikeen suostunut pysymään paikoillaan Aava (13vk) ja Viena (10kk)

Illalla käytiin vielä Luna-koirasen kanssa tekemässä jäljet. Aavalle tein suht lyhyet makkarajäljet, koska tyttönen oli päivästä jo väsyksissä. Toki Aava ajoi jäljet hyvin, ei ollut semmoinen höyryjuna, joka jättää puolet makkaroista syömättä. Nipsulle Lunan omistaja teki n. 70 metrin jäljen. Oli muuten eka jälki, jonka joku muu tekee ku mä. Aloitti hyvin epävarmasti ja varmisteli multa, että "tämäkö jälki". Toki myönnän itse hieman liikaa auttaneeni Nipsua, mutta loppua kohti koiruus paransi. Näitä treenejä pitää ruveta treenaamaan huomattavasti enempi :) ja sitten pitäisi opettaa ilmaisut. Onko ihmisillä ideoita/tapoja kuinka lähtee opettamaan niitä?? Ja ootteko vain pistänyt vai esineet jäljelle vai ootteko jotenki erikoisesti "näyttänyt" esineet??

Tähänkö mä ryhdyin?!?

Tähänkö mä tosiaanki ryhdyis?!? Kyllä vissiin :) Kavereitten koira-blogeja lueskellessa tuli mieleen, että joskopas sitä itsekkin rupeisi pitämään blogia. Toki ehkäpä nuo kaverit vielä vähän yllytti :)
Mutta tosiaanki, mulla on kaksi karvakorvaa joidenka kanssa tehdään paaaaaljon kaikenlaista. Nipsu 2,5 vuotias sekarotuinen tyttö ja 13 viikkoa vanha belgianpaimenkoira Aava.

Blogi tulee kertomaan paaaaljon Aavan pentuajoista, treenauksesta ja kaikkea mitä kivaa mä noille rakkaille hunsvoteille keksin.

Nipsu on siis hyvinkin iloinen kaveri, jolla on vieterit jalkojensa alla. Kaveri pomppii, hyppii, juoksee ja on melkoinen ikiliikkuja. Toki Nipsussa on pystykorvaa, joten riistavietti on valtava, ja tämän takia tyttönen on mahdoton lintukoira.

Nipsun kanssa ollaan treenattu pääsääntöisesti tokoa, mutta jälkeä ja verijälkeä on tullut tehtyä. Agilityn alkeet on hallinnassa, mutta se ei ehkä ole meidän juttu. Samaoin esineruutua ja hakua on tullut testattua, mutta riistaviettisyyden takia se ei oikein onnistu :) . Valjakossakin Nipsu on juossut siskoni samojedien kanssa, mutta sammareiden vauhti ei riitä Nipsu-rimppakintulle.

Sitten toinen hunsvottini Aava, Hard Candy's Cindy Lane

Aavan on nyt 13 viikkoinen belgianpaimenkoiratyttönen, jonka kanssa tehdään ja touhutaan paljon kaikenlaista. Tyttönen on hyvin energinen, joten sille pitää keksiä hyvin paljon tekemistä pääkopallensa. Pyrkimyksenä on että tokoa ruvetaan treenaamaan, mutta myös jälkeä, hakua, esine ruutua... Tarkoitus olisi mennä pk-puolelle. Ja energia määrän takia, sille tulen opettamaan paljon kaikennäköisiä temppuja. Osa käytännöllisiä, osa ei. Toki nyt me kiertelemme joka paikassa, että Aava näkee maailmaa ja oppii uusiin paikkoihin ja asioihin :) , joten eiköhän siitäkin vielä kunnon kansalainen saada.

Itse olen Etelä-Pohjammaalta juuri helsinkiin muuttanut tyttönen, joka tekee ja touhuaa koirien kanssa. Tästä blogista ei tuu mitään tosikkojen touhua, vaan rento ja pilkesilmäkulmassa tehty. Ja todennäköisesti tulee olemaan paljon kirjotusvirheitä :)