torstai 4. tammikuuta 2018

Jumivapaat elukat

Maanantaina käytiin Kivikossa Nooran ja Jipin kanssa tokoilemassa. Pitäähän sitä vuosi alottaa treenien merkeissä!!!
Sikan kanssa teemana oli luopumis treeni. Sillä jo edellisellä viikolla totesin että nämä treeni on jääny vähällä (aivan liian vähälle) ja neiti jumittikin pahasti leluihin. Tehtiin jääviä, nii että Noora jäi meidän taakse ja heilutteli leluja. Sikka joutui ihan toden teolla tehdä töitä, sillä ei millään malttanuluopua leluista: korvan kävi ku propellit koko ajan ja vilkuili jatkuvasti. Palkkasin itselläni olevalla lelulla, mutta hyvin monesti meinas mennä Nooralla oleviin leluihin kiinni. (Ja totta kai Noooralla oli Sikan ykkös lelu kädessä). Otettiin vielä luoksareita niin että Noora seisoi matkanvarrella lelut kädessä. Ku lelut oli kuolleita, ei mitää ongelmaa. Pienenstä lelujen heiluttelusta vilkasi ja pienen pieni kaarre meinasi tulla. Otettiin vielä että Noora heilutti leluja enemmän nii se oli jo liian hankalaa pienelle malinoissille. Lelut oli ku magneetti. Mutta "pienen" hinkkaamisen jälkeen saatiin onnistumaan. Näitä treenejä jatketaan ja paljon. Pitää muistaa pitää huolta, että näitä tehdään huomattavasti säännöllisemmin!!

Tiistaina ja eileen eli keskiviikkona hömppäiltiin vain lenkin yhteydessä, sillä mun lähikenttä (valaistu semmoinen) oli täysin peilijäässä nii en viittiny mennä liukastelemaan, saati sitte rikkomaan koiria. Lenkillä löydettiin yks pieni pläntti yheltä hiekkapohjaselta parkkikselta joka ei ollu jääs nii aloin opettaa Sika-Possullekki oikeen puolen seuruuta. Ihan vaan ykspuolisuuden takia. Kivasti saatiin oikeen puolen perusasentoihin toistoja, ja pieniä pätkiä seuruuta. Toki neiti meinaa vaan ylityöstää tässäKIN itteensä ja välillä oli semmosella u mutkalla mun jalanympärillä. Itse seuruu oli ns. maliseuruuta (mitä ei siis ole vasemmalla puolella). Sikan kanssa tehtiin myös muutamat normiseuruun peruutukset, niissä neiti on kivasti suoristunut eikä ryykää enää mihinkään.
Aavaki pääsi hömppäämään ja tehtiin oikeenpuolen seuruuta ja oikeen puolen perusasennoista eteentuloja.

Tänään aamusta kävin heittämässä molempien kanssa lyhyet aksatreenit , eli käytiin tekemässä muutamaan kertaan kontaktit sillä oon ilmonnu molemmat vklp kisoihin. Sieltä mentiikin sitte Jaanan taikanäppien alle. Tarkotus oli varata jo joulukuulle aikaa (Jaanalla on yleensä n. kk jono,) joten varasin jo marraskuussa jäsenkorjausaikaa. Valitettavasti moni muukin halusi koiransa kuntoon ennen joulua, joten meidän aika venähti näin heti tammikuun alkuun. Eipä tuo nyt niin haitannu.
Ekana käsiteltiin Sikka. Sikka ei taaskaan aluksi meinannut malttaa olla paikoillaan sillä samassa tilassa missä Jaana käsittelee on myös hänen verrkokauppansa (www.mahtitassut.fi/) varastot. Eli hirveesti kaikkee kivaa varsinki Sikan mielestä. Mutta , Sikka oli yllättävän hyvässä kunnossa treeneihin nähden. Takapäässä pieniä kireyksiä lantion alueella, etupää hieman enemmän jumissa lapojen kohasta, mutta äärimmäisen vähän ku miettii mitä lajeja neitin kanssa treenataan. Muutenki Jaanan kanssa puhuttiin sitä, että Sikalla on semmonen lihastyyppi että se ei ees mee kovin helposti jumiin. Mun onni!!!
Aava oliki sitte enemmän jumissa. Toki sen jo tiesinki. Pahimmat oli niska ja lavat, varsinki siitä koko oikee puoli. Ja kaikki jumit "veti"/aukes lantion kohasta. Eli sielä oli selkeä piste mikä vaikutti moneen paikkaa. Muutenki koko selkä , ja juurikin tuo lantion kohta oli tosi kireenä. Jaana sanoikin että jossain kohtaa olis hyvä käydä vaikka kuvauttamassa selkä, sillä juuri tuo lantion kohdassa tuntui oudolle näpeissä. Voi olla että ku oli niin jumissa että olis ollu hieman turviksissa, mikä selittäis että tuntui oudolle. Mutta varmuden vuoksi tsekata ettei sielä mitää oo. Jaana kyllä totes, että jos sielä olis jotain, nii tuo on semmoses kohtaa että siinä tapauksessa moni muuki paikka olis totaalisen jumissa, mikkä nyt ei ollu (esmes reidet). Eli seurataan tuota Aavan lantiota ja sen liikettä.
Muuten sain taas olla Aavaan hurjan tyytyväinen, sillä neiti ei oo koskaan tykänny mistää tämmösestä = stressaa aikas paljo ja meinaa jopa jännittää. Nyt meni häntä heiluen sisälle ja ekana Jaanan työ rapsutettavaksi. Aava rentoutuiki ennätysnopeesti käsittelyssä. Naurettiinki että pieni karvakasa rupee oikeesti pikkuhiljaa lämpeemään koko touhulle. Ollaanhan me nyt yli kolme vuotta Jaanalla käytyki :)
Mutta nyt on molemmat tytöt jumettomana ja saavat viettää muutaman vapaapäivän hyvillä mielin :)

torstai 28. joulukuuta 2017

Vuosiniputus 2017 ja tavotteet 2018

Kaikkien muittenki blogien tavoin, pitäähän sitä hieman katsoa taaksepäin, mitä on saatu aikaan ja minkäslaisia suunnitelmia on seuraavalle vuodelle.
Asiat mikkä tulee ekana mieleen tästä vuodesta oli kevään Sikan kynsiongelmat, aksapuolella molemmat on ottanu suuria harppauksia. Ja totta kai tuo Sikan purut.

Joten alotetaan Sika-possusta:


Toko: Nyt alkuvuodesta mennään starttaamaan meidän kisaura alokkaassa. Ja vielä kisata avoimessaki. Tavotteena olis myös päästä edustamaan seuraa tokon sm-kisoihin joukkuekisaan.
Kisaura korkattiin, käytiin hakees alo1, ja avoimessa 3 koetta. Niissä meinas olla suuria mielentila ongelmia joten niistä ei suuremmin oo jälkipolville kerrottavaa. SM-kisat jäi väliin kynsiongelmien karenssin takia.
PK: Tarkotus olis saada JK1-koulari alkukesästä, loppukesästä vois käydä tetstaamassa jo jopa JK2:sta. Jos myös ajeltain peltäjälkiä vähä enemmän mitä viime kesänä. Hakua olis kiva testata jos löytäis porukan missä treenailla.
Jälkien ajaminen jäi lähestulkoon heitteille viime kesänä, koska panostus oli puruihin ja aksaan. Jos ens kesänä ryhdistäytyis jälkien suhteen.
Aksa: Ekana kontaktit kuntoon ja sitte kisaamaan, eli jossain kohtaa olis Sikan kanssa kisauran korkkaus tällä saralla. Tulos tavotteita en viitti laittaa sillä Sikka on Sikka, ja mulla ittellä on vielä huiman paljo opittavaa Sikan kanssa aksailusta
Sikka on menny jättiharppauksia eteenpäin ja siitä on kuoriutunu melkonen aksakoira. Kisaamaan päästiin, vaikka nollia ei tullu nii hyviä suorituksia tehtiin senki edestä.Ja asia mihin oon tyytyväinen nii neiti ei tullu ku kerran radalta sylikyydillä pois!!!
Muuta: Ku neiti täyttää 2 vuotta nii käydään hakees selkäkuvat. Näyttelypuolella jos yritetään mettästää sitä pakollista H:ta, mutta sitä ennen pitää varmaan käydä joissain mätsäreis että ei aiheuteta kovin paljoo paheennusta :D
 Näyttelyitä en ees kattonu ja jätettiin asia suosiolla. Selkääkään en vielä kuvannu joten se on tarkotus hoitaa alkuvuodesta


Aava:

Toko: Kovin suuria tavotteita en aseta Aavan kanssa, mutta nyt ku on saatu mielentila kuntoon niin semmonen pienen pieni haaveen häivähdys siitä että saisin Aavan vielä tva:ksi nostaa päätään. Joten kiirettä ei pidetä mutta sitä kohde mennään.
Aavan kanssa käytiin pääsiäisen tienoilla kerran kokeessa ja todettiin että Aavan kisaura tokossa oli siinä. Ei se kestä nii se ei kestä. Nyt ollaan treenailtu rally-juttuja joten kattotaan mitä keksin sillä saralla.
PK: Niin ku jo ylempänä mietin nii pitäis testata jos sais Aavan vielä kestämään ampumisen. Jos se onnistuu nii sitte vois kokeilla JK1:stä. Tässäkään en aseta suuria tavtteita vaan mennään ihan puhtaasti Aavan mukaan. Jos ei kestä nii saa karvakasa ajella jälkiä hötsäily-tyyliin.
Tässä sama mikä tokossa, ei kestä nii ei kestä. Jälkiä pääsee ajelemaan huvikseen ja esineruutuja hömmäilläkseen.
Aksa: Ehdottomasti kolmosiin nousu!! Tänä vuonna ei vielä millää sm-kisoihin päästä, mutta jos yrittäis saada ees osan vuoden 2018 sm-kisanollista kasaan. Eli jos tavotteksi pistetään vuoden -18 sm-kisat nii sen mukaan treenataan ja kisataan.
Aksassa noustiin kolmosiin maaliskuussa. Joten siinä suhteessa tavoitteet täyttyi. Nollien keräämisen suhteen, käytiin hakees tuplanolla lokakuussa, joten edelleen nollia tarvitaan sm-kisoja ajatellen :)
Muuta: Aavan kanssa vois kans käydä pyörähtämässä muutamissa näyttelyissä, mutta en ota siitä sen suurempaa stressiä. Tarkotuksena olis myös (kunhan kelit antaa periksi) käydä Aava sterkkaamassa.
Näyttelyissä ei käyty, enkä kyllä strekannukkaa....


Aksasta vielä:
Sikan kanssa 27 starttia joista
  - 5 vp    1 kpl
  - 10 vp  2 kpl
  - 15 vp  1 kpl

Aavan kanssa 
  2 lk  12 starttia
    - 0        2 kpl   22.1 ja luva  ,  12.3 ja Serti ja siirto kolmosiin
    - 5 vp   2 kpl
    - 10 vp 3 kpl
    - 15 vp 1 kpl
 3 lk  27 starttia
   - 0         2 kpl (tupla) 15.10
   - 5 vp    1 kpl
   - 10 vp  3 kpl
   - 15 vp  5 kpl

Kummaankaan nolla% ei mitenkää päätä huimaa, mutta Aavan kans ollaan tehty tulos 48,7% meijän radoista. 


Ja tavoitteet vuodelle 2018:

Sikka
Toko: Tavoitteena olis korkata voittaja, mutta riippuu hyvin paljo siitä mitä saan tehtyä tuon pienen malikan pääkopan kanssa. Töitä tehään sen mukaan että neidistä saa hillityn ja hallitun tokokoiruuden
IPO: Alotetaan siitä että pitää hommata suojelulisenssi. Mutta kokeeseen olis tarkotus mennä
Jälki: Jos panostais tähän enemmän mitä viime kesänä!! Ja jos sinne kokeeseen menis
Aksa: Jos pieni ajatus siitä että päästäis kakkosiin. Muuten edelleen haetaan sitä yhteistä saveltä, joka välillä nostaa päätä
Muuta: Jos sitä ens vuonna miettis niitä näyttelyitä... ja toivotaan että ei tulis samanlaista kierrettä kynsiongelmien kanssa

Aava
Aavan kanssa ainoot tavotteet on aksan puolella! Tavotteena on nostaa tuota meijän nollaprosenttia, ja saada varmuutta tekemiseen
Ehkä rallyn puolella voitais korkata kisat ja kattoo kuinka neiti kestää sen.

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Löysäilyn jatkoa ja nollatreenejä

Tosiaan otsikkokin kertoo jo paljo. Meillä töissä on ollu viimeset pari viikkoa melkosia horror-viikkoja, joten sen myötä on tytötki saanu mennä kevyemmin. Myös kelit on vaikuttanu ku kentät on ollu kelien takia sangen huonossa kunnossa.
Toissa viikolla ei ollu ollenkaa puruja ku tiistaina satoi sitä lunta, joten Kari joutui olla pitkän päivän töissä. Kävin ite vaan tekemässä lyhyet tokot omalla hallilla. Sikan kanssa keskityttiin mielentilaan ja rauhottumiseen, ku se meinaa olla hallilla aikas liian korkee. Aavan kanssa keskityttiin oikeen puolen seuruuseen.
Viime keskiviikkona joka paikka oli nii lumessa nii tehtiin vaan yhellä parkkiksella tunnaritreeniä. Sikan kanssa ku on taas tovi vierähtäny ku näitä on tehty ja sen näki. Meni liian vauhdilla kapuloille ja käytti suussa muutamaa kapulaa (yleensä oman kapulan viereisiä) ennen ku otti oman. Selkeesti ei malttanu tarkentaa mikä on se oikee vaan otti ku sai vähän hajua. Joten näissä pitää palata Tiltun antamiin neuvoihin eli paaaaaaaaljo kapuloita rinkiin , koiralle naru ja sit ku ei ryykää nii pääsee kapuloille. Eli mielentilaa
Loppu viikolla ei oikeestaa tehty mitää treeniä. Ainoostaa jatkettiin meijän olkkarihömppäilyjä temppujen merkeissä.

Viime viikon maanantaina käytiin isolla porukalla ; Iina ja Sinna, Sanna, Poppi ja Hevi, Noora ja Jippi, Claudia, Kipinä ja Flamma, Tuulikki, Kimi ja Naava hallilla tekemässä nollatreenit agilityssä. Ihan ei meidän radasta tullu nollatreenin tyylistä rataa mistä jäis hyvä mieli. Ekakierros tehtiin kisanomaisena eli hyllyllä sai jatkaa loppuun, mutta treenaamaan ei saanu jäädä, tokalla sai treenata. Sikalla oli liikaa virtaa, joten neiti tuli sylikyydillä pois. Tokalla rundilla oli parempi. Aavan kans eka kierros meni pipariksi, tokalla kierroksella tehtiin 5 ku toka vimppa rima tuli alas. Aavalta kummallinen rima, sillä selkee edestäpäin oleva hyppy.

Tiistai ja keskiviikko meni tytöillä vaan viettäen vapaapäivää, mun töitten takia. Torstaille olin ostanu Aavalle Juhan treenit akatemialle. Voin sanoo että rata oli melkonen. Paljo kohia joissa jouduit väkisin runtata koiran takaakiertoon. Mutta myös rata missä et todellakaa voinu jäädä odottelemaan vaan oli IHAN PAKKO juosta ja liikkua. Eli siinä suhteessa äärimmäisen hyvä treeni meille. Asia minkä kanssa takuttiin oli tuo keppien jälkeinen elämä ( rata alla). Tein hyvin vahvan päällejuoksun kepeille minkä Aava kest yllättävän hyvin, mutta ongelmaksi meinas tulla tuo este nro 6. Juhan mukaan se olis pitäny juosta niin että este jää ittelle vasemmalle puolelle, työntää koira takaakiertoon ja siitä persjättö. Mutta vaikka kuinka yritit nii en pystyny tekemään persjättöä, sillä olisin ollu täysin Aavan lauskeutumispaikassa. joten tein wiskin ja runttasin väkisin seiskan takaakiertoon. Ei ehkä kaikkista parhain mahdollinen mutta saatiin onnistumaan. Myös jonku verran jouduttiin hinkata 15-17 väliä, sillä vaikka näin näyttää helpolta nii oli yllättävän vaikea rytmittää.



Perjantaina käytiin heittääs nopeet treenit Karin kans ennen ku lähin ajelemaan kohti pohjammaata. Sikkaa läheteltiin piilolle hallinnasta. Sika-possu taas loisti ja teki hyvin töitä. Musta otti häiriöö ku kävelin Sikan taakse piilolle ja aina vilkas muutamia kertoja mua. Uskon että tuo vilkuilu saadaan jo muutamas treenis pois.

Joulu vietettiin vaan syöden ja nauttien joulusta. Tytöt pääsi kunnon mettälenkeille ja saivat nauttia olostansa Ilmajoella. Sielä satoikin mukavasti lunta. Jokseenki närästi tulla takas tänne etelään vesisateeseen.

maanantai 11. joulukuuta 2017

Messari oli ja meni

Monelle messari on näyttelykauden kohokohta. Mulle ei. Eikä löydy kovin hirveesti innostusta maksaa saakelin kalliita ilmomaksujakaan. Toki, eipä mulla olis koiraakaa ku Aava on kalju ja Sikka.. noh Sikka on Sikka. Ittellä messari menä tänä vuonna Pompalla töisä eli takkeja myyden. Täytyy myöntää että sangen hauskaa ja erilaista hommaa verrattaen omaan työhöni. Oli hauska höpötellä koira-ihmisten kanssa, ja samassa moni koira sai uuden takin ittellensä. Sen verran oli aikaa että tulihan tuo messualue kierrettyä lävitte. Joudun myöntää, että olin kyllä jotenki pettyny tämänvuotiseen.  Mitää suuria "messutarjouksia" ei oikeestaan ollu... Edellisinä vuosina on aina ollu Best Friendillä että pussiin sai kerätä niin paljo erilaisia luita ku sai ja sillä oli oma hinta. Nyt ei ollu. Sen verran tulishoppailtua että mukaan lähti kasa Dentastxejä , sekä Sikkaa varte naru-pantahässäkkä aksakisoija varten. Eli semmonen fleecenaru mikä Berralla, mutta mukana se selkeesti paksumpi "köysi" eli uskon kestävän retuutusta paremmin ku Berran naru. Mutta se erityinen syy miks tuon narusysteemin ostin nii siinö samassa oli puolikurkkari panta. Eli nyt on hyvin panta ja naru samassa kasassa :)

Muuten on tytöt saanu viettää vähä kevyempää viikkoa. Tiistaina käytiin normisti puruissa, joissa Sikka oli super tuulella. Tehtiin vähä hallintaa ja tehtiin SIkan ensimmäinen pako ever. Hyvin tuli keskelle hihaa ja vastusti hyvin. Otettiin siitä muutamat iirotukset ja takas kiinni , irti ja takas kiinni. Irrotukset oli ihan sairaan hyvät kerralla hienosti irti ja jäi vartioimaan hyvin painostavasti. Haukkuvaa vartiointia Sikalle ei tuu, mutta ei se haittaa. Sehän riittää että se on painostava silti.
Oli vissiin ottanu sen verran toisen takajalan uloin varvas että iltapäivästä ontui jonku verran jalkaa. Joten Sikka sai viettää tiistain ja keskiviikon vapaata. Tiistaina kävin Aavan kanssa viettääs illasta laatuaikaa ja menin mun vieressä olevaan puistoon , missä on fresbeegolfrata. Sielä on paljo puita nii käytiin tekemäs puitten ympäri vähä aksaohjauksia: sylkkäreitä, poikkareita ja vippauksia. Talloin vielä Aavalle esineruudun jonne vein molemmat hanskat. tai itseasiassa otettiin kolme kertaa eli vein kolme kertaa molemmat hanskat ku eipä ollu sillä hetkellä muita esineitä mukana. Mutta Aava teki hienosti töitä ja pistin hanskat hankaliin paikkoihin eli joutui oikeesti tekemään töitä. Aava oli muutenki ihan liekeissä ku pääsi vaan hommiin.

Torstaina käytiin Sinin ja Ässän, sekä Katrin ja Unon kanssa treenailemassa tokoa. Sikan kanssa en suuremmin tehny mitää ihmeellistä sillä otin tietosesti varovasti tuon jalan takia. Eihän siinä sinänsä enää mitää ollu, Neiti teki sangen hyvässä vireessä töitä. Aavaki se pääsi jotain höntsäämään.

Perjantaina kerkesin messarin jälkeen vielä aksatreeneihin. Ryhmästä oli yks pois joten otin molemmat tytöt mukaan. Aiheena oli keppikulmat. Molemmat teki hienoja keppikulmia. Sikan kanssa jouduttiin hieman vääntää putki-puomi-erottelussa. Muuten. Itte keskityin Aavan kans omaan etenenmiseen, sillä edelleen jään usein beibisittaamaan, siinä yllättäen hyvin onnistuenki.

Lanataista sai tytöt taas vapaapäivän ku vietin päivän messarissa. Illalla olin sen verran poikki että käytiin heittääs vaan lyhyt lenkki. Sunnuntaiki meni siinä samassa löysäillessä.

Tänään aamusta kävin aksaamassa molempien kanssa. Sikan kanssa tehtiin vanhoja kotiläksyjä jokka on ollu to do-listalla jo tovin. Eli tehtiin alla olevasta radasta 6-13 väliä. Sikalla erityis paino esteen 10 jarrutreenissä, ja Aavan kanssa oli että merkkaan esteen ja lähen etenemään. Harmittaa ku ei tullu videoitua treenejä. Sikan jarrut oli sangen hyvällä mallilla ja Aavan kans mä ihan oikeesti lähin liikkeelle. Loppuun molemmille "naksuttelin kontakteja", vaikka ei mulla naksutinta ollukkaa ;) Aavaan oon saanu paljo vauhtia kontakteille noihin alastuloihin, eli mun treenit rupee tuottamaan tulosta. Ja muutenki kontaktit on paljo varmemmat.


torstai 30. marraskuuta 2017

Tokot tokokentillä ja aksat aksakentillä. Piste.

Käytiin viime lauantaina Sikan kans kokeessa. Noh ei siinä paljoo jälkipolville kerrottavaa jääny ku neiti oli ihan joissain sfääreissä. Toki omat odotuksetkaan ei ollu kovin korkeella. Joten alotetaan alusta. Pari päivää ennen koetta saatiin taas ruutu ihan hajalle: edelleen jäi etureunaan niin että etujalat on ruudun ulkopuolella. Jos korjasin käskyllä nii tuli huutaen mun työ, ja uudella yrittämällä ihan sama. Ainoa tapa millä sain sen ruudun takaosaan niin ku haluan oli joko näyttönä tai targetilla. Joka kerta ku en tehny jompaa kumpaa nii taas oli neiti etureunassa. Eli sen suhteen en ollu kovinkaan luottavainen. Toinen asia mikä masensi, nii kahden tuomarin koe muutuikin yhden tuomarin kokeeksi, eli tuomarina toimikin mun huonoksi onneksi Pirkko Bellaoui. Tiesin jo etukäteen että Sikan seuruu on aivan liian tiivistä Pirkon makuun. JOten voikokaan tuossa kohtaa olla kovin suuret odotukset.... Koe oli Ojangossa. Mehän ollaan käyty paljon aksaamassa Ojangossa joten ku mentiinkään kisapaikalle, nii Sikka oli ihan täysin aksamoodissa. Pian pääääääseeeeeee juoksemaaaaaaaaan !!! Otin neidin kehän laidalle rauhottumaan mutta aksamoodi oli aika vahvana. Sain kuitenki vähä Sikan rauhottumaan, mutta oli kaukana siitä tokomoodista missä se on ollu. Itse koe tehtiin kahdessa erässä. Näin lyhennetysti koe nii eihän se sinne ruutun menny, muutenki oli niin vietereillä, painoi ja haukkui. Eli ei mitenkään hehkeesti menny. Mutta KOSKA aina pitää jotain positiivista llöytää, nii kaukot pikkä on ollu meille iso kompastuskivi vireen takia onnistui. Vireestä huolimatta. Tulokseksi saatiin III-tulos, pisteitä en muista tähän väliin. Pirkkoki totes että oli kierrokset hieman korkeella, ja sille on  p a k k o  tehä jotain, teknisesti koira osaa, mutta tuo vire on suurin ongelma. Mä sain plajon kehuja siitä kuinka ohjaan koiraa vaikka vire on jossain ihan jäätävissä sfääreissä.

Maanantaina käytiin Sinin ja Ässän ja Hannan ja Tikon kanssa tokoilemassa kimpassa. Tein muutaman ruudun ja ihan sama ongelma. Toki saatiin loppuun muutama ihan hyväki ruutu lopuksi. Tehtiin myös voittajan ohjattua liikkuroituna sillä jäävän jälkeen ennen ku anna käskyn nii Sikka on ollu hyvin kiihkeä ku ootus nousee. Joten odoteltiin että rauhottuu odottamaan ja sen jälkeen pääsi vasta noutamaan. Tehtiin myös yllättäen mielentila juttuja seuruuseen ja siihen rauhoittumiseen. Possulle oli hyvin vaikeeta.

Tiistaina käytiin puruissa normaaliin tapaan. Sikalle tehtiin 2 kierrosta. Ekalla tehtiin nopeita vietin vaihtoja. Hienosti vaihtoi viettiä. Tokalla kierroksella tehtiin hallintaa: seuruuta, siitä löysille haukkumaan ja suoraa haukusta seuruuseen. Ne oli Sikalle hyvin vaikeita. Muutenki Kari antoi Sikalle ärsykkeitä, hyvin kesti. Jonku verran meinas mennä Sikalla yliyrittämiseksi, ja sen takia edisti jonku verran. Mutta pikku hiljaa se edistyy.

Eileen oli kouluttajien aksatreenit Akatemialla. Taas keitti Sikapossulla hieman yli. Pieni malinois meni hyvin pahasti mun ohjauksesta läpi että oksat pois. Muutenki kierrokset oli taas niin korkeella ettei aksastakaan meinannu tulla mitää. Sen osaksi pistän sen piikkiin, että olin ennen Sikan treenejä Hannan ja Tikon kanssa hallilla aksaamassa. Aava pääsi tekemään kontaktisulkeisia. Aavan jäähkä - ja Sikan verkkalenkillä SIkka jo näytti siltä, että hitto ku mä en päässy. Joten uskon sen jo nostaneen kierroksia siitä. Mutta tulipahan myös aksan suhteen taas karu paluu maan pinnalle tuon mielentilan kanssa.

Tänään käytiin Heidin ja Särmän kanssa tekemässä kokeenomanen treeni Agimestassa. Tuli kyllä hyvään saumaan. Mutta tämän päivän treeni meni ihan samalla tavalla mitä lauantai. Ihan jäätävn kovassa vireessä, taas ruutuu ei löytäny, ei kuunnellu jäävissä yhtää. Jouduin häätää sen kokonaan pois pariin kertaan että otetaan uusiksi ja tiputtais kierroksia. Jokseenki rupes turhuttamaan... Kokeenomasen jälkeen tein ittekseni ku aikaa oli. Silloon ku Sikka selkeesti tiesi saavansa palkan nii teki hiljaa , ja korrektisti vaikka vire oli liian korkee tokoiluun. Mutta se toimi. Eli mitä tästä opin??!!?? Nyt ruvetaan työstämään tuota palkkaamattomuutta!! Miten en vielä tiiä
Yks asia minkä oon ny törmänny tuon viretilan kans on nuo hallintatreenit, sillä siinä Sikka joutuu erittäin kovassa vireessä seuraamaan (kuten pitääki) nii jo muutamassa treenissä juuri tuo mielentila on siirtyny jokaikiseen asiaan. Ja nyt ollaan hieman ristiriidassa, sillä jos puruja tehdään1-2 kertaa viikkoon ja muina päivinä yritetään tasata tuota viretilaa. Hankala tilanne, mutta kattotaan mitä saadaan aikaseksi. Nyt tää asia menee mietintä myssyyn kuinka mä lähen purkamaan tätä, sillä tekniikka on kohdallaan, muu ei sitte ookkaa...

perjantai 17. marraskuuta 2017

Löysille ajoa ja kisamotivaation ettimistä

Arggghhh ku nää viikot vaan menee. Tuntuu että mitää ei oikee saa aikaseksi. Toki pikkujoukukausi alkas jo töissä joten sielä saa kuluttaa aikaansa hyvinki paljo. Joten senkin takia on tytöt ollu vähä vähemmällä reenillä.

Purut on oikeestaan ainoot missä ollaan käyty normaalisti viikottain kahdesti. Siinä ollaan menty taas harppaus eteenpäin! Viimesessä parissa treeneissä on ajettu Sikka löysille haukkumaan. Etäisyys molariin on hyvä ja turvallinen, nii koiran ku maalimiehenki kannalta. Ja kestää jo maalimiehen liikettä vaihtamatta viettiä saaliille. Tiistaina ekaa kertaa saatettiin Sikka piilolle haukkumaan. Hyvin silti pikkuneiti haukkui löysillä. Vielä ku oppis itte luottamaan tuohon koiraan että päästää ne narut löysille. Se on vaan ittelle hankalaa :)  . Ollaan nyt myös tehty enempi ja enempi hallintaa. Välillä onnistuu, mutta Sikka rikkoo kyllä hyvin paljo laumaa ja on menos vaan haukkumaan maalimiehelle. Se on toisaalta hyvä asia, mutta tietää vaan enempi töitä mulle. Mutta Kariki jo totes että alkukeväästä pitäis kuulemma pitäis mennä tekemään ipo1. O-ou... onneks siihen on vielä aikaa.

Aksassa en oo kereenny käydä viikkotreeneissä saati sitte, että itte kävisin treenaamassa. Oikee harmittaaki ku ei oo päässy tekemään kotiläksyjä. Joten pitääpä nyt kyllä ryhdistäytyä... sen verran että kävin täs molempien kans juoksemas 3 starttia. Aava oli nii possu ku olla ja voi. Ei ottanu kontakteja ja meni läpi mun ohjauksesta. Ja vielä kaikilla kolmella radalla. Oli hyvin lähellä ettei Aavasta tullu lapasia. Sen verran hirveet radat tai radan pätkät ku tultiin kesken p
ois että en todellakaa kehtaa julkasta... Tänää omissa treeneissä Aavalla oli moodi. Se vaan huutaa, eikä kuuntele yhden yhtää. Ittelläki paloi käpy. Ihan kiva että se ei oo enää mikää lapanen, mutta tuo tommonen, nii kiristyy hermpo samantien.
Sikan kanssa kisoissa yllätttäen oli taas tuomariharjottelija. Ja ei kovin suurta vilkasua tarttenu ratoihin ku huomas että kyseinen harjottrlija oli minikoiraohjaaja. Oli linjat just semmosia. Maksin kanssa joten niin jäätävää. Joten eipä niistäkää radoista kovin paljoo jälkipolville kerrottavaa, kun yritit vaan saada jollain lailla siedettäviä linjoja.
 Aattelin pitää nytte molemmille aksasta pientä kilpailutaukoo ja ettiä omaa motivaatioo ku se meinaa olla vähä hukassa tuon kisaamisen suhteen.

Tokon suhteen mennään melkosta vuoristorataa. Nyt ku ollaan treenattu puruja ahkerammin nii Sikasen kierrokset senku vaan nousee ja nousee, ja välillä joutuu toden teolla tekemään töitä että saan sen ees vähä tiputtamaan kierroksia että tekeminen olis mukamas hillittyä ja hallittua tokoa. Välillä neiti pystyy tiputtamaan hienosti kierrokset ja olemaan ihan oikeesti tokokoira mutta välillä joutuu kyllä taas omat hermot , sinnikkyys ja rauhallisuus todenteolla koetukselle. Nyt ilmosin Sikan taaski kokeeseen, joten katotaan kuinka käy...
Aavan kanssa ollaan hömppäilty ja tehty rallyn liikkeitä. Jotrn kaipa se pitäis ilmota kokeeseen. Ollaan nyt kunnolla ruvettu treenaamaan oikeen puolen seuruuta joka rupee pikku hiljaa edistymään. Töitä on vielä kyllä tehtävä sen eteen.

Suunnitelmissa on ollu jo monesti köydä vielä ajamassa jälkiä mutta tuota vettä on tullu nytte enemmän ku laki sallii. Ja on nii mettät ku pellotki melkosia järviä. keskiviikkona kuitenki kövin tekees jäljet molemmille; Sikalle pellolle ja Aavalle mettään. Sikan jäljen kanssa ollaan otettu pikkusen taaksepäin ja keskitytään puhtaasti jälkeen ja tarkkuuteen.
Aavalle talloin hieman alle 600 m pitkän , 4 keppiä, vanheni melkein 2 tuntia. Jana oli n. 15 m. Yhdessä kohtaa oli paljo harhoja ja Aava joutui toden teolla tekemään töitä että pysyi jäljellä mutta se pydyi. Tarkisteli kyllä , mutta sr sallittakoon.  Kaikki kepit nousi nätisti ja muuten perinteinen Aavamainen hyvä jälki.  Jos nyt ryhdistäytyis taas tämänki suhteen jos vaan märkyys ja kelit sallii :)

Muutama Jussin ottama kuva puruista :








maanantai 23. lokakuuta 2017

Tuplanolla ja agilityn onnistumisia

Alotetaan jälleen kerran aksasta ja hyvillä uutisilla. Viimeks mainittinki että eletään jänniä aikoja. Nii nyt voin virallisesti kertoa että päästiin Sikkasen kanssa Nuorten Koirien NextLevelille. Eli meillä on tiedossa keväällä kolme sangen agilityn täyteistä viikonloppua. Ja ihan huippu kouluttajien parissa (Janita Leinonen, Jaakko Suoknuuti,  Tuulia ja Timo Liuhto) , eli varmasti heillä on annettavaa meille. Sanotaan näin että ku hain Nextarille nii eipä ollu kovinkaan suuria odotuksia, sillä tiesin että hakijoita on paljon ja vain kourallinen pääsi mukaan. Voin sanoo että ootan niiin innoissani näitä sessioita :)

JAtketaan vielä aksan parissa sillä käytiin Aavan kanssa Jaulla kisoissa viime vklpna (tai virallisesti toissa vklpna ku nyt on jo maanantai)  ja käytiin hakees tuplanolla kahelta hypäriltä. Vikana ratana oli agirata mikä hyllytettiin, koska jäin varmistelemaan aata ja olin myöhässä seuraavalta takaakierrolta. Joten Aava hyppäs sen edestä. Muuten tehtiin hyvä rata ja onnistuttiin putki-puomierottelussa hyvin. Tuomarina oli Saviojan Anne. Annella oli kyllä nytte tosi mukavat ja etenevät radat eikä ollu mitää syheröä. Ja Anne sanoiki jo heti tuomarin puhuttelussa että nytte että sitte voi valittaa että olis mulla syherörata. Ja sen jälkeen totes että nii joo ja huomenta.

Ja edelleen jatketaan aksan parissa... käytiin Sikkasen kanssa tuos viime maanantaina Turussa (tai siis virallisesti Kaarinassa) Kurikan Tanjan treeneissä. Harmittaa ku ei tullu videoitua treenejä ku just oli muut ryhmäläisistä lämppäämässä tai jäähkäämässä koiriansa. Mutta voin sanoo että en oo koskaa ennen nähny Sikkaa kokoovan noin hyvin hypyille   o.O   kyllä luit ihan oikein. Sikka ja kokoominen. Meijän treenit rupee oikeesti tuottamaan tulosta. Tanjaki sanoi että kun vaan Sikalle kertoo tarpeeksi aijjoos että nyt pitää koota nii tekee sen äärimmäisen hyvin. Muutenki omaa erittäin hyvän estefocuksen . Itte olin nytte ekaa kertaa Tanjan treeneissä ja tykkäsin kovasti!!



Tokon suhteen ei mitää uutta. Sunnuntaina pitäis mennä kokeeseen ja saatiin eileen ruutu hajalle oikeen kunnolla. Eli hyvin menee... Nytte alkas myös meijän kouluttajien treenit Mannerin NInalla Akatemialla, josta oon hyvinki innoissani. Jos pikkuhiljaa ruvettais pääsemmään eteenpäin tän meijän vireen kanssa.